Näyttelijöiden lapset päätyvät hyvin usein samalle alalle vanhempiensa kanssa. Suomesta löytyy monia sukuja, jotka ovat täynnä kuuluisia näyttelijöitä. Tunnetusta sukunimestä voi olla urakehitykselle sekä hyötyä että haittaa, mutta Santeri Kinnunen on luonut uransa näyttelijänä omilla avuillaan hyötymättä näyttelijäperheensä taustasta sen enempää. Tunnetun näyttelijän voi nähdä televisiossa, elokuvissa ja teatterin lavalla.
Santeri Kinnunen syntyi 20 elokuuta 1969 Helsingissä. Hänen äitinsä Rose-Marie Precht ja isänsä Heikki Kinnunen ovat molemmat tunnettuja näyttelijöitä, joten teatteri vaikutti Santerin elämään hänen syntymästään lähtien. Hän oli vain muutaman vuoden ikäinen vanhempiensa muuttaessa Turkuun. Nykyisenkaltaisia äitiyslomia ja hoitojärjestelyjä ei 70-luvun alun Suomessa ollut, joten näyttelijäaviopari joutui käyttämään luovuutta myös lapsensa hoidosta huolehtimisessa. Santeri oppi unelmalapsen tavoin syömään ja nukkumaan säännöllisesti teatterin aikataulujen mukaan.
Näyttelijäperheen lapsi aloitti ala-asteen toisella luokalla perheen muuttaessa takaisin Helsinkiin. Molemmat vanhemmat näyttelivät siihen aikaan KOM-teatterissa, joka tuli myös Santerille hyvin tutuksi. Lapsesta saakka hän roikkui muiden näyttelijöiden lapsien tapaan paljon teatterilla leikkien rekvisiitan kanssa. Santerin parhaita kavereita siihen aikaan olivat mm. Samuli Edelmann, Kalle Chydenius ja Aleksi Mäkelä. Kaveriporukan ystävyys on aikuisiällä muuttunut myös yhteistyöksi teatterin, television ja elokuvan parissa.
Kaksitoistavuotiaana Santeri teki ensimmäisen isomman näyttelijäntyönsä televisionäytelmässä Alpo ja Jussi. Teatterin imu ei silti tullut vielä vuosikausiin tarpeeksi vastustamattomaksi, sillä lukioaikanaan hän suunnitteli pyrkivänsä Taideteolliseen korkeakouluun valokuvaus- ja graafikkolinjalle. Ajatus Teatterikorkeakouluun pyrkimisestä oli toki toinen vaihtoehto.
Santeri Kinnunen jätti ruutupaperille kirjoittamansa hakemuksen Teatterikorkeakouluun vanhempiensa tietämättä. Opiskeluvuosien jälkeen edessä olivat lukemattomat roolisuoritukset.
Vuonna 1992 Santeri näytteli Hapan roolia Veturimiehet heiluttaa -elokuvassa. Samana vuonna hänet nähtiin myös suomalaisten suosimassa Vääpeli Körmy -elokuvasarjassa. Vuorossa oli silloin Vääpeli Körmy ja etelän hetelmät (1992).
Romanovin kivet (1993) -elokuvaa mainostettiin ensimmäisenä suomalaisena toimintaelokuvana. Suomalaisen elokuvan katsojaluvut nousivat kasvuun kuitenkin vasta myöhemmin. Santerin kasvot tulivat suomalaisille tutuksi Romanovin kivet -elokuvan lisäksi myös seuraavana vuonna tehdyssä "Esa ja Vesa -auringonlaskun ratsastajat" (1994) -elokuvassa.
Santeri ja ystävänsä näkyivät televisiossa Vintiöt (1995)-sarjan seikkailuissa. Santeri saattoi mm. Keravan kollien toteamukset nuorison suuhun. Seuraavina vuosina elokuva työllisti nuorta näyttelijää. Isältä pojalle (1996), Yöjuna (1996), Elämä lyhyt, Rytkönen pitkä (1996) ja Vääpeli Körmy ja kahtesti laukeava (1997) -elokuvat tarjoilivat yleisölle ison annoksen Santeri Kinnusta.
Vuonna 1998 Santeri Kinnunen muuntui Pen Turhapuroksi, sillä "Johtaja Uuno Turhapuro -pisnismies" -elokuva täytti "uunomaiseen" tapaan elokuvateatterit.
MTV3:n Suomen paras -ohjelmastakin tuttua Santeri Kinnusta työllisti vuonna 2000 Hurmaava joukkoitsemurha -elokuva. Vuoden loppuun asti Santeri nähdään myös Helsingin kaupunginteatterin lavalla, sillä Cabaret-menestysmusikaalin esiintyjälistalta löytyy nimi Santeri Kinnunen.