Saitko yhdestä koronapiikistä haittavaikutuksia? Useamman lajin rokotecocktail saattaa olla ratkaisu

3:43
Osa suomalaisista ei ota toista koronarokotetta. THL:n Hanna Nohynek avaa taustalla olevia syitä.

Koronarokotus aiheuttaa monille haittavaikutuksia. Erilaiset rokotuksenjälkeiset oireet voivat vaikuttaa suomalaisten intoon nostaa rokotekattavuutta hakemalla siihen vaadittava toinen rokote. THL:n mukaan ratkaisuksi voi käydä se, että kakkosrokotteeksi annetaan kokonaan toinen valmiste.

MTV Uutiset kertoi aiemmin tapauksesta, jossa suomalaismies ei lääkärin kehotuksesta voi ottaa toista koronarokotusta ensimmäisestä annoksesta mahdollisesti aiheutuneiden rytmihäiriöiden vuoksi.

Uutiset kysyi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylilääkäri Hanna Nohynekilta, kuinka paljon Suomessa on tapauksia, joissa rokotetta ei terveydellisistä syistä suositella. Nohynekin mukaan tarkkaa lukua ei tiedetä. 

– Mutta emme systemaattisesti kerää syitä siihen, miksi toinen annos on jäänyt ottamatta. Taustalla voi olla esimerkiksi voimakas allerginen reaktio, jonka takia kyseistä rokotetta haluta enää antaa, hän sanoo.

– Voi olla myös muita voimakkaita haittareaktioita, joiden vuoksi ihminen itse ei halua ottaa toista rokotetta tai lääkäri suosittelee, että henkilö toistaiseksi jättäisi rokotteen ottamatta, Nohynek jatkaa.

3:39
Entä täytyykö liikuntaruoritusta välttää koronarokotteen jälkeen? Katso videolta Nohynekin neuvot!

Rokotteen voi vaihtaa toiseen

Nohynekin mukaan näissä tapauksissa voidaan harkita toisen rokoteannoksen antamista kokonaan toisesta valmisteesta.  

– Enenevissä määrin on kertynyt tietoa siitä, että on riittävän turvallista, jos aloitetaan yhdellä rokotteella ja jatketaan toisella. Myös immunivaste syntyy hyvin.

– Jos on aloittanut mRNA-rokotteella, josta on tullut vakavampaa haittaa, jota ei halua seuraavan rokotteen yhteydessä, seuraavana annoksena voidaan antaa esimerkiksi adenovirusvektorirokote, jos sen antamiseen muuten ei liity mitään huolia, Nohynek selventää.

Harvalla on lääketieteellinen syy jättää rokotus väliin

Lääketieteelliset syyt saattavat joissakin tapauksissa estää koronarokoteen antamisen kokonaan. Näitä tapauksia on Nohynekin mukaan kuitenkin hyvin vähän.

– Sellaisia perussairauksia, jotka estäisivät kokonaan koronarokoteen antamisen, on hirveän vähän. Tiedetään, että PEG-allergiselle ei pitäisi antaa mRNA-rokotteita antaa.

– Samaa rokotetta ei myöskään pitäisi antaa silloin, kun ihminen on saanut ensimmäisen rokotuksen jälkeen voimakkaan allergisen eli anafylaktisen reaktion.

Rokotus voidaan jättää antamatta myös hyvin hauraassa kunnossa oleville, Nohynek sanoo.

– Jos ihminen on esimerkiksi saattohoitovaiheessa, eikä aktiivisia hoitoja enää anneta, silloin ei yleensä myöskään mielellään anneta koronarokotteita. Silloin rokotteen aiheuttamat kuumereaktiot voivat olla vaarallisia. Nämä ovat niitä yleisimpiä tilanteita, ja nekin ovat hyvin hyvin harvinaisia. 

Eli hyvin pieni osa suomalaisista on sellaisia, joille koronarokotetta ei missään tapauksessa voitaisi suositella?

– Näin on.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja