Fingridin mukaan taustalla vaikuttaa yhteiskunnan sähköistyminen. Maalämpöyhtiön mukaan reservimarkkinoilta saatavilla korvauksilla voitaisiin kattaa kiinteistöjen käyttökustannuksista merkittävä määrä.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin ylläpitämien sähkön reservimarkkinoiden tarkoituksena on tasapainottaa sähkömarkkinoiden heilahteluja. Käytännössä se on työkalu, jolla Fingrid huolehtii järjestelmän taajuudesta ja sähkön tuotannon ja kulutuksen tasapainotuksesta joka hetki.
Reservimarkkinoille osallistuva yritys tai kotitalous saa markkinoille tarjoamastaan säätövoimasta korvauksen.
Toimintavarmuus kriittisen tärkeää
Yksikön päällikkö Maria Joki-Pesola Fingridiltä sanoo, että reservimarkkinoiden merkitys on kasvanut viime aikoina, ja taustalla vaikuttaa yhteiskunnan sähköistyminen. Kun yhteiskunnan eri toiminnot ovat entistä riippuvaisempia sähköstä, on sähköjärjestelmän toimintavarmuus kriittisen tärkeää.
– Toisaalta energiamurros eli tuotantorakenteen muutokset heijastuvat reservimarkkinoihin, kun sääriippuvasta tuotantoa on enemmän. Erilaiset sääilmiöt saattavat heilauttaa tasapainoa, niin silloin reservimarkkinoilla tasapainotus tehdään kulutuksen ja tuotannon osalta, Joki-Pesola sanoo.
Vuonna 2025 Fingrid maksoi reservimarkkinoille osallistumisesta korvauksia kaikkiaan noin 300 miljoonan euron edestä. Eri toimijoita on markkinoilla nyt sata, ja määrä on viimeisten kahden vuoden aikana kaksinkertaistunut. Korvauksen suuruus vaihtelee, ja reservimarkkinoilla sähkön hinta elää kuin pörssisähkön hinta. Reservimarkkinoilla toimii pitkälti isoja sähköä käyttäviä yrityksiä.
– Vesivoima on perinteisesti ollut todella tärkeä ja säätökykyinen tuotantomuoto. Sitten on energiaintensiivistä teollisuutta ja myös muita tuotantomuotoja. Esimerkiksi tuulivoimakin osallistuu nykyään reservimarkkinoille, sanoo Mari Joki-Pesola.
Sähköä varastoivat kotitaloudetkin voivat osallistua reservimarkkinoille. Ne muodostavat isompia yhteen koottuja eli aggregoituja kokonaisuuksia ja kun tehoa on koossa riittävästi, voivat ne tuottaa markkinoille kaivattua säätövoimaa.
Erillinen yritys huolehtii pienten tuottajien kokoamisesta ja sitä kautta tarjousten laatimisesta Fingridille. Minimikoko on yksi megawatti.
Maalämpöyhtiö haluaa muuttaa pelin
Reservimarkkinoihin on panostamassa myös maalämpöyritys Geonova. Toimitusjohtaja Tuomas Humalajoen mukaan yhtiö on kehittänyt muutaman ajan oman järjestelmänsä automaatiota ja ohjausta.
Tämän vuoden aikana on tarkoitus liittää merkittävä määrä maalämpöä käyttäviä isoja kiinteistöjä reservimarkkinoille. Yhtiöllä on kaikkiaan 500 asiakaskohdetta.
– Palvelumallissamme otamme täyden vastuun järjestelmän investoinnista, käyttökustannuksista sekä laitteiston toimivuudesta. Lisäksi huomioimme hinnoittelussa reservimarkkinoihin liittyvän tuottopotentiaalin. Asiakas maksaa ainoastaan käyttämästään lämpöenergiasta, Humalajoki sanoo.
Toimitusjohtajan mukaan reservimarkkinoilta saatavilla korvauksilla voitaisiin kattaa jopa kymmeniä prosentteja käyttökustannuksista. Se edellyttää kymmenien talojen yhtenäistä ohjaamista.
– Se tulee muuttamaan tämän pelin hyvin voimakkaasti, hän sanoo.
Geonova on rakentamassa myös maalämpöjärjestelmistä oman virtuaalivoimalaitoksen, joka reagoi sähköverkon tarpeisiin.
Aggressiivista myyntiä omakotikotitaloasukkaille
Reservimarkkinoiden kasvu on näkynyt myös ikävänä ilmiönä kotiakkujen aggressiivisena myyntinä. Kotitalouksille on Fingridin mukaan kaupiteltu tuhansia euroja maksavia akkuja katteettomilla lupauksilla suurista korvauksista reservimarkkinoilta.
Fingrid on saanut kuluneen talven aikana satoja valituksia aiheeseen liittyen. Puheluja on tullut varsinkin iäkkäiltä omakotitaloasukkailta.
– He kyselevät meiltä tarkempia tietoja luvatuista hurjista tuotto-odotuksista. He ovat saattaneet jo tehdä jonkin sopimuksen tai ovat vasta suunnittelemassa sitä, Joki-Pesola sanoo.