Lapin käräjäoikeus antaa tänään ratkaisun saamelaisia koskettavassa Utsjoen kalastuskiistassa.
Viisi saamelaista kalasti luvatta Vetsijoessa ja Utsjoessa kesällä 2017, jonka jälkeen he tekivät itse rikosilmoituksen itsestään päästäkseen puimaan asiaa oikeudessa. Yksi syytetyistä on saamelaiskäräjien jäsen Anne Nuorgam.
Tenojoen vesistöön kuuluvassa Vetsijoessa kalastaneet neljä saamelaista perustelevat oikeudessa asiaansa sillä, että ovat vain kalastaneet jokeaan saamelaisten ikiaikaisten tapojen mukaisesti.
Lue myös: Saavatko saamelaiset kalastaa perinnevesillä ilman lupia? Länsimainen ja saamelainen oikeuskäsitys törmäävät käräjillä – kalastajat tekivät rikosilmoituksen itsestään
Käytännössä kysymys on siitä, onko saamelaisilla oikeus harjoittaa omaan kulttuuriinsa kuuluvaa kalastusta ilman Metsähallituksen myöntämää lupaa. Saamelaisten mukaan kalastussäännökset eivät koske heitä, sillä heillä on ylimuistoinen kalastusoikeus.
Saamelaiset eivät kiistä kalastaneensa ilman Metsähallituksen lupaa. Sen sijaan syytteet luvattomasta pyynnistä ja kalastusrikkomuksesta he kiistävät.
Asianajaja Markku Fredmanin mukaan kyse on rikoslain ja perustuslain ristiriidasta. Fredman on laatinut neljän saamelaisen kirjallisen vastauksen.
Ristiriita johtaa osin vuoden 2016 alusta voimaan tulleeseen kalastuslakiin, jossa rajoitettiin paikallisväestön lupaa kalastamiseen muun muassa Teno- ja Näätämöjoen lohen ja taimenen nousualueilla. Muutosta perusteltiin lain esitöissä kalakantojen kestävällä käytöllä.
Kirjallisessa vastauksessa todetaan, että tällainen alueellinen rajaus estää saamelaisilta nimenomaan järkevän lohen kalastuksen. Lohi on vastauksen mukaan perinteinen saamelaisten tavoittelema saaliskala.