Viisi saamelaista käy oikeutta, riittääkö saamelainen oikeuskäsitys perusteeksi kalastaa saamelaisten perinteisillä vesillä, vaikka Suomen laki säätäisi toisin.
Protestoidakseen suomalaista lainsäädäntötapaa vastaan neljä utsjokelaista kalastajaa kalasti luvatta Vetsikkojoessa vuonna 2017. Yksi kalastaja pyysi verkoilla Utsjoessa, mikä oli luvatonta. Vetsikkojoella kalastaneet dokumentoivat tekonsa. He tekivät rikosilmoituksen itsestään.
Lapin käräjäoikeus antaa keskiviikkona ratkaisun saamelaisia koskettavassa Utsjoen kalastuskiistassa.
Kyse on länsimaisen oikeusjärjestelmän ja saamelaisen oikeuskäsityksen välisestä ristiriidasta. Lainsäädäntö huomioi heikosti saamelaisten tapaoikeuden, sanoo Kati Eriksen, joka on yksi syytetyistä ja Saamelaisten ihmisoikeusjärjestö ry:n perustajista.
Tapaoikeudella viitataan saamelaisten ikiaikaiseen perinteeseen hallinnoida asuinalueidensa vesiä yhdessä. Siihen pohjautuu saamelainen oikeuskäsitys.
Perustuslaissa lukee, että saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan, ja että saamelaisilla on kotiseutualueellaan kulttuuriaan koskeva itsehallinto “sen mukaan kuin lailla säädetään”.
Eriksenin mukaan kalastajat testaavat nyt perustuslain pitävyyttä.
– Jos sitä noudatettaisiin alemmassa lainsäädännössä ja omalle oikeuskäsityksellemme annettaisiin sijaa, ristiriitoja olisi huomattavasti vähemmän.