Eduskunta hyväksyi vihdoin tänään peräti 30 vuotta valmistellun saamelaiskäräjälain.
Saamelaiskäräjät on Suomessa toimiva saamelaisten itsehallintoelin. Se edustaa saamelaisia valtiollisissa ja kansainvälisissä asioissa, erityisesti kieleen, kulttuuriin ja perinteisiin elinkeinoihin liittyvissä kysymyksissä.
Saamelaiskäräjät valitaan vaaleilla joka neljäs vuosi, ja sen toiminta perustuu Suomen lakiin. Sen päätoimipaikka on Inarissa, ja se toimii yhteistyössä viranomaisten kanssa esimerkiksi koulutuksen ja kielen säilyttämisen edistämiseksi.
Saamelaiskäräjälaki on Suomen laki, joka määrittelee saamelaisten itsehallinnon ja oikeudet, erityisesti heidän kieltään ja kulttuuriaan koskevat asiat. Se on keskeinen osa saamelaisten oikeuksien turvaamista alkuperäiskansana.
Saamelaiskäräjälakia yritettiin uudistaa neljän hallituksen ajan, tavoitteena vahvistaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta, itsehallintoa, kielioikeuksia sekä vaaliluettelon yhdenvertaisuutta.
Laki, joka torstaina uudistettiin, astui voimaan vuona 1995 ja oli alun perinkin ongelmallinen. Vuonna 2011 aloittanut Jyrki Kataisen hallitus oli ensimmäinen lain uudistuksen yrittäjä. Torstaina Petteri Orpon hallitus viimein onnistui.
– Aivan uskomaton tunne ja mahtavaa nähdä selvät lukemat, kommentoi saamelaiskäräjien puheenjohtaja Pirita Näkkäläjärvi MTV Uutisille tuoreeltaan.
– Pitkä piina, 30 vuotta saamelaisyhteisö on tehnyt työtä tämän eteen, se on todella tärkeää, että saamelaisten itsemääräämisoikeutta vahvistetaan hän jatkaa.
Lue myös: Eduskunta hyväksyi saamelaiskäräjälain
Käräjien varapuheenjohtaja iloitsee selvin luvuin, äänin 150-27, hyväksytystä laista.
– Lukemat olivat vakuuttavat ja siinä on sitten hyvä pohja lähteä viemään tätä lakiuudistusta eteenpäin, tuomaan käytäntöön ja sitä kautta vahvistamaan meidän ääntämme ja demokratiaa, sanoo saamelaiskäräjien 1. varapuheenjohtaja Leo Aikio.
– On myös tietynlainen kiitollisuuden tunne hallitusta ja kaikkia niitä kansanedustajia kohtaan, jotka ovat saamelaisten itsemääräämisoikeutta tänään tukeneet, lisää saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso.
Lue myös: Korkein oikeus: Saamelaiskäräjävaalit uusittava
Neljä hallitusta yritti
Ensimmäinen yritys uudistaa saamelaiskäräjälaki tapahtui vuonna 2015. Se kaatui juuri eduskuntavaalien alla.
Pääministeri Sanna Marinin hallitus antoi uuden lakiesityksen loppuvuodesta 2022. Esitys oli hyvin riitaisa, erityisesti keskustan vastustuksen vuoksi. Lopulta uudistus pysähtyi perustuslakivaliokuntaan juuri ennen vuoden 2023 eduskuntavaaleja.
Marinin hallituksen esitys on kuitenkin toiminut vahvana pohjana jatkokäsittelylle, ja SDP on sittemmin vahvistanut tukensa lain uudistukselle. Jyväskylän puoluekokouksessa syyskuussa 2023 puolue hyväksyi aloitteen, jossa otettiin myönteinen kanta uudistukseen.
Perustuslakivaliokunta hyväksyi uudistuksesta laaditun mietintönsä kesäkuussa 2025, ja Saamelaiskäräjät antoivat sille tukensa. Tiistaina eduskunnassa tehtiin vielä esitys lakiehdotuksen hylkäämisestä ja tämän vuoksi ehdotus hyväksyttiin tänään torstaina.
Alkuperäinen laki vuodelta 1995 oli pitkään vanhentunut, minkä vuoksi se ei nykytrendien mukaan turvannut saamelaisten oikeuksia perusoikeustasolla.
30 vuotta on pitkä aika lain uudistamiseksi.
– Lähtökohta on se, että saamelaisilla pitää olla tässä maassa oma edustuselin. Kun on sovittu, että saamelaiskäräjien kautta kanavoituu saamelaisten oma vapaa ääni, niin silloin edustajien täytyy olla saamelaisia ja sille täytyy löytää periaatteet, miten se määritellään, Näkkäläjärvi miettii.
– Siinä on ehkä mennyt kauan, että se ymmärretään ja että on löydetty semmoinen ratkaisu, joka sopii valtiolle ja joka sopii meille saamelaisille. Nyt sitten vihdoinkin pääministeri Petteri Orpon aikana löytyi tapa ja vuoropuhelu, että päästiin tähän pisteeseen, hän jatkaa.
YK:n ihmisoikeuskomitea ja rotusyrjintäsopimuksen komitea ovat antaneet Suomelle huomautuksia saamelaiskäräjälain uudistamiseen liittyen. YK on katsonut, että Suomi on puuttunut liikaa saamelaisten itsemääräämisoikeuteen, erityisesti jäsenyyden määrittämisessä.
– Keskeistä on se, että saimme ratkaisun näin isolla äänimäärällä ja Suomi pystyy näyttämään esimerkkiä maailmanlaajuisesti, miten alkuperäiskansojen edustuselimiä voidaan kehittää kansallisessa lainsäädännössä, Juuso sanoo.
Lue myös: Miksi Unkarissa nostettiin esiin juuri Suomen epäonnistuminen saamelaislaissa? – "Haluaa tällä ilmaista suuttumustaan"
Tähtäimessä EU
Uudistettu laki parantaa saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa sekä saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä. Myös vaalijärjestelmää kyetään uudistamaan.
– Tietenkin myös elinkeinojen asemaa, kulttuurin ja kielten asemaa, neuvotteluvelvoitteiden toimeenpanoa. Käytännössä neuvottelukäytänteet tulevat paljon selkeämmäksi ja sitä kautta se sujuvoittaa elinkeinoelämää ja luo ennustettavuutta meidän alueellemme, Aikio kertoo.
Lakiuudistuksen eteen on tehty töitä päivittäin yli kymmenen vuotta. Uudistus vapauttaa aikaa muidenkin asioiden käsittelylle. Arjen asiat ovat jääneet toissijaiseksi.
– Nyt voimme kanavoida energiaa kaikkien kolmen elävän saamen kielen vahvistamiseksi. Lisäksi kouluasioihin, päivähoitoasioihin, soteasioihin. Teemme myös paljon työtä perinteisten saamelaisten elinkeinojen eteen. Ilmastonmuutos uhkaa kaikkia perinteisiä elinkeinojamme. Haluaisimme myös vahvistaa saamelaisten asemaa EU-päätöksenteossa, Näkkäläjärvi listaa.
Seuraavaksi aletaankin miettimään, miten saamelaisten ääntä saataisiin kuuluviin myös EU-tasolla.
– EU:sta tulee paljon lainsäädäntöjä, jotka koskevat meitä, mutta meillä ei ole mitään asemaa EU:ssa, Näkkäläjärvi, sanoo.
Nyt on kuitenkin juhlan paikka, ensin Helsingissä ja sitten pohjoisessa.
– Mahtava päästä juhlistamaan oman kansan kanssa pohjoisessa! Näkkäläjärvi summaa.