Ruutuaika on etenkin monille lapsiperheille tuttu käsite, mutta tulisiko tarkkojen tuntimäärien sijaan puhua kulutetun sisällön laadusta?
Huomenta Suomi -ohjelmassa keskusteltiin torstaina laadukkaasta ruutuajasta.
Lapset tarvitsevat riittävästi unta, liikuntaa ja kasvokkaisia vuorovaikutussuhteita, sanoo Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) mediakasvatusasiantuntija Rauna Rahja.
Tarkkaan määrätyissä ruutuajoissa on usein kyse juuri siitä, että lapsen päivän pitäisi ensisijaisesti pitää sisällään kasvun ja kehityksen kannalta hyödyllisiä asioita.
– Pidän ruutuaikaa suhteellisen kätevänä työkaluna perheisiin, joissa tarvitaan jonkinlaista tukea, Rahja sanoi lähetyksessä.
Rahja kuvailee ruutuaikaa hyväksi ohjenuoraksi, mutta sen seuraamisen ei tulisi rajoittua vain määrään.
Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on tekemässä uusia suosituksia lasten ja nuorten vapaa-ajan digimedian käytölle.
Lue myös: Pilaako puhelin muistin? Tutkimuksessa yllätystulos "digidementiasta"
Mitä ruutuaika oikeastaan edes on?
Elokuvatutkija Marjo Kovanen haastaa pohtimaan, mitä ruutuaika oikeastaan edes on.
– Monesti ruutuajasta puhuttaessa viitataan tällaiseen ruudun äärellä vietettyyn aikaan yksin, mutta ruutujen äärellä voidaan olla myös yhdessä, esimerkiksi elokuvateatterissa, Kovanen sanoi lähetyksessä.
– Yhdessä tekeminen ja kokeminen on juuri sitä, mikä tuottaa meille hyvinvointia tässä media-ajassa, Rahja jatkaa.
Algoritmien rytmittämällä ruutuajalla on riskinsä, sanoo Kovanen. Kuratoimalla ruutuaikaa voidaan kiinnittää huomiota siihen, mitä katsottavat sisällöt oikein ovat.
Esimerkiksi elokuvista lapsi voi oppia tunnetaitoja, kun elokuvan maailmaan uppoutuu ja henkilöhahmoihin samastuu.
– Tässä on nämä molemmat puolet, kun puhutaan ruutuajoista ja sisällöistä, Kovanen sanoo.
Lue myös: Milloin on oikea aika hankkia lapselle oma puhelin? Aivotutkija: "Mitä myöhemmin, sen parempi"
Moni nuori todistaa nettikiusaamista
Lähes 20 prosenttia nuorista kohtaa kiusaamista päivittäin, käy ilmi MLL:n selvityksestä. Kyselyyn vastasi noin 6 000 nuorta, joiden vastauksia hyödynnettiin selvityksessä.
– Nettikiusaaminen ei välttämättä omakohtaisesti kosketa kaikkia nuoria, mutta on hyvin monia, jotka sitä todistavat ja havainnoivat omissa verkkoympäristöissään, Rahja sanoo.
Nettikiusaaminen voi Rahjan mukaan ilmetä esimerkiksi someryhmien ulkopuolelle jättämisenä, ilkeinä kommentteina tai tietojen levittämisenä.
Joka viides nuori on nähnyt sosiaalisessa mediassa jopa hyvin väkivaltaista sisältöä, jossa toisia nuoria kiusataan ja tilannetta kuvataan.