Ruandassa muistetaan tänään 30 vuotta sitten alkanutta kansanmurhaa. Noin sata päivää kestäneessä silmittömässä tappamisessa sai surmansa ainakin 800 000 ihmistä, todennäköisesti paljon enemmän.
Uhrit kuuluivat pääosin itäafrikkalaisen Ruandan tutsivähemmistöön, mutta joukossa oli myös maltillisia hutuja. Joukkohautoja on löytynyt tähän päivään saakka.
Täysimittainen verilöyly käynnistyi sen jälkeen, kun maan hutupresidentti Juvenal Habyarimanaa kuljettanut lentokone oli ammuttu alas myöhään 6. huhtikuuta 1994 lähellä pääkaupunkia Kigalia. Hutut syyttivät teosta tutseja.
Hutujen äärijoukkojen väkivaltaa lietsoi radiossa ja televisiossa levitetty tutsien vastainen vihapuhe.
Viikon suruaika
Tänään muistopäivänä presidentti Paul Kagame puhuu ja laskee seppeleen Kigalissa kansanmurhan muistomerkillä, jonne on haudattu arviolta 250 000 uhria.
Samalla alkaa viikon kestävä suruaika, jonka aikana radiossa ei soiteta musiikkia eikä televisiossa esitetä elokuvia. Liput ovat puolitangossa, ja esimerkiksi kaikki urheilukilpailut on peruttu.
Ruandaa rautaisella otteella johtava Kagame komensi 30 vuotta sitten Ruandan isänmaallisen rintaman (RPF) tutsijoukkoja, jotka olivat tärkeässä osassa kansanmurhan päättämisessä.
Sadattuhannet tutsien kostoa pelänneet hutut pakenivat sen jälkeen muun muassa naapurimaahan Kongon demokraattiseen tasavaltaan.
0:42
