Robert Heleniuksenkin lyönyt nyrkkeilytähti tuli isäksi 13-vuotiaana – avautuu kylmäävästä nuoruudestaan, jossa ajatteli jo kuolevansa

Brittinyrkkeilijä Whyte, 32, otti viikonloppuna tärkeän tyrmäysvoiton Aleksandr Povetkinista, jolle hän oli vuosi aiemmin kärsinyt tyrmäystappion. Whytella on urallaan komeat 28 voittoa ja vain kaksi tappiota, ja hänen seuraavaksi mahdolliseksi otteluksi on väläytelty Deontay Wilderin kohtaamista. Whyte voitti Suomen Robert Heleniuksen tuomariäänin syksyllä 2017.

Kaikkea tätä ennen potkunyrkkeilyn parista nyrkkeilyyn päätynyt Whyte on kulkenut raskaan polun, jolla vastoinkäymisiä on piisannut. Whyte itse on sanonut, että hänen elämänsä on ollut vaikeaa siitä lähtien, kun hän syntyi.

– Synnyin myrskyssä. Sinä iltana Jamaikalla oli hurrikaani, ja me selviydyimme. Se vei osan talomme katosta, mutta äitini on soturi ja meni pöydän alle tekemään urotekonsa loppuun – näin minulle on kerrottu. Vastoinkäymiset ovat elämäntarinani, Whyte kertoi The Guardianin mukaan.

"Isäni ajatteli, että jos en ollut kuollut, olin ok"

Whyten äiti oli jo pian poissa poikansa elämästä muutettuaan Jamaikalta Englantiin, kun Dillian oli vasta kaksivuotias. Whyte eli toisen perheen luona, ja arjesta muodostui taistelua.

Whyten mukaan perhe piti hänen äitinsä lähettämät rahat itsellään ja huolehti omista lapsistaan ensisijaisesti. Whyte sai syödä lähinnä jämiä, jos niitä jäi.

Whyte kertoo keränneensä limsapulloja saadakseen pullonpalautusrahaa, jolla hän pystyi ostamaan makeisia.

– Ihmiset, joille minut jätettiin, eivät tehneet hyvää työtä. Minusta tuli selviytyjä. En kerran syönyt kahteen kolmeen päivään. En koskaan unohda sitä, koska mahakipuni oli niin pahaa. Olen kokenut paljon kipua elämässäni, ylä- ja alamäkiä, henkisesti ja fyysisesti, mutta nälästä tuleva kipu on hullua.

Whyten isä oli paljon poissa poikansa elämästä, eikä Whytella ole hänestä hyvää sanottavaa.

– Isäni ajatteli, että jos en ollut kuollut, olin ok.

"Se oli pelottavaa"

Whyte muutti 12-vuotiaana Englantiin äitinsä tykö kaksikon oltua 11 vuotta toisistaan erillään. Elämä jatkui kuitenkin karuna; Whyte pyöri jengeissä ja teini-ikää täyttivät rikokset sekä väkivalta.

– Kolmesti ajattelin kuolevani. Minua ammuttiin ja puukotettiin. Et voi olla luoteja nopeampi, joten tarvitset onnea selviytyäksesi.

Ensimmäisen lapsensa, pojan, Whyte sai villeinä vuosinaan, jo 13-vuotiaana.

– Olin lapsi, mutta kasvoin paljon kaiken tapahtuneen takia. Se oli silti pelottavaa. Kun tulin vanhemmaksi, se toi minulle enemmän merkitystä, koska minun piti tehdä kovemmin töitä. En halunnut lapseni kärsivän kuten minä. Olemme nyt läheisiä. Hän on kuin kaverini.

– Hän on pidempi ja paljon minua komeampi.

193-senttisellä Whytella on myös toinen poika ja tytär.