Professori varoittaa: Entistä suurempi osa hoivaa tarvitsevia vanhuksia yksinkertaisesti jätetään heitteille

MTV Uutiset kertoi viime viikolla, että Attendo on aloittamassa mittavia muutosneuvotteluja, joiden tarkoituksena on vähentää henkilöstön määrää. 

Hyvinvointialueet pyrkivät laittamaan talouttaan tasapainoon ja hillitsemään ostopalveluja. 

Tuottajapäästä todetaan, että kun ei osteta, hoivakodeissa voidaan ajautua tilanteeseen, jossa henkilökuntaa on liikaa. 

Tämä siis tilanteessa, jossa ikääntyneiden palveluntarve on kovassa kasvussa ja tarve hoivapaikoille on mittava.

"Omaishoito ja omaisten väsymys ja taakka lisääntyvät"

Helsingin yliopistossa ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikössä työskentelevä Anne Kouvonen varoittaa kehityskulun seurauksista. Kaikki hoivaa tarvitsevat vanhukset eivät tule saamaan sitä.

Mihin tämä johtaa?

– Tilanne johtaa siihen, että entistä suurempi osa hoivaa tarvitsevia vanhuksia yksinkertaisesti jätetään heitteille, hän sanoo. 

– Hoivakoteihin ovat tälläkin hetkellä päässeet vain erittäin huonokuntoiset vanhukset, ja kotonaan asuu kotihoidon tai omaishoidon turvin muistisairaita vanhuksia, jotka eivät tiedä missä ovat, mikä päivä on, ja joista iso osa on vaipoissa ja täysin vuoteenomana. 

Ostopalveluja karsiessa hyvinvointialueet joutunevat varautumaan tilanteeseen, jossa niiden pitää laajentaa omaa julkista hoivatuotantoa, omia hoivapaikkoja. Kouvonen pitää epärealistisena sitä, että niin todellisuudessa tapahtuisi. 

– Ainoa mikä lisääntyy, on omaishoito ja omaisten väsymys ja taakka. Tämä korostuu nyt entistä vahvemmin: tuoreen THL:n raportin mukaan kotihoitoakin saavien ikääntyvien määrä on vähentynyt vaikka ikääntyvien määrä kasvaa voimakkaasti. Ilman puolisoa ja tai tai lapsia olevat vanhukset, joita suurissa ikäluokissa on lisääntyvissä määrin, he jäävät kokonaan heitteille.  

Lähetä vinkki!

Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat.

Juttuvinkit joonas.lepisto@mtv.fi.

"Suuri virhe"

Kouvonen kertoo kehityksestä, jossa yksityinen voittoa tavoitteleva sektori on lisännyt osuuttaan julkisrahoitteisten vanhuspalveluiden tuottamisessa, on jatkunut jo yli 30 vuotta ja viimeisen 10–15 vuoden aikana kehitys on ollut erityisen nopeaa. 

– Vanhuspalvelujen markkinaistaminen ja finansialisaatio, eli hoivan siirtäminen isoille voittoa tavoitteleville yrityksille ja kansainvälisille rahoitusmarkkinoille, on alun perin ollut suuri virhe, jonka satoa nyt niitetään.

– Samoin kuten monista muistakin hyvinvointiyhteiskunnan palveluista, hoivasta on alettu puhua entistä enemmän talouden termein. Puhutaan siis sijoittamisesta, tuloksista, voitoista ja tappioista ja hoivatyötä johdetaan yhä useammin teollisuudesta lainattujen johtamisoppien mukaan. 

Katso myös: Yhä harvempi saa kotihoitoa, vaikka tarve on jyrkässä kasvussa – professorilta tiukka viesti lainsäätäjille.

Professori: Hoiva tulisi nähdä peruskoulun tapaan

Professorin mukaan hoivapalvelujen käyttäjästä, eli hauraasta ja useimmiten muistisairaasta vanhuksesta, ja hänen omaisistaan, on tullut markkinoilla toimiva kuluttaja. 

– Hoiva taipuu kuitenkin huonosti tähän markkinoiden logiikkaan.

Kouvosen mukaan yhä voidaan vaihtaa suuntaa ja niin pitäisi tehdä.

– Hoivapalvelut tulisi nähdä samalla tavalla kuin vaikkapa peruskoulu eli julkinen sektori hoitaa nämä palvelut, missä markkinoiden logiikka ei vain toimi, ehdottaa professori.

Lue myös:

Kotihoitoa saa yhä harvempi ja ehdot näyttävät kiristyneen: "Pienituloiset kaikista heikoimmassa asemassa"

Hoivayhtiö Attendo ilmoitti karuista numeroista – asiantuntijan mukaan taustalla yritysten oma toiminta