Mainos

Riittääkö lapsiperheelle 40-neliöinen asunto? Raisa paljastaa kekseliäät ratkaisunsa: Lapsi nukkuu vaatehuoneessa

Miten sisustus vaikuttaa asunnon arvoon?

Raisa asuu miehensä ja nelivuotiaan lapsensa kanssa neljänkymmenen neliön asunnossa Helsingin itäisessä kantakaupungissa. 

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 suomalaisilla oli vakinaisesti asutuissa kodeissa keskimäärin 40,8 neliötä yhtä henkilöä kohden. Raisan perheen kerrostalokodissa asuu vastaavissa neliöissä kolme henkilöä. 

MTV Uutiset vieraili pian 34-vuotiaan kirjailijan, yrittäjän ja freelance-toimittaja Raisa Mattilan kodissa.

1950-luvulla rakennetun kodin edellisten asukkaiden uusima keittiö on yllättävän tilava. Yhdistettyyn keittiöön ja olohuoneeseen mahtuu kaksimetrinen, iso pöytä. Asunnossa on pieni makuuhuone, keittiön ja olohuoneen sekä pienen eteisen yhteinen tila, vessa ja vaatehuone, joka toimii lapsen huoneena. 

Raisan koti on kuin pienoismalli isommasta, toimivammasta kodista: kaikelle tuntuu olevan paikka ja olennaisiin asioihin on panostettu, esimerkiksi siihen, että ystävätkin sopivat ruokailemaan ison ruokapöydän äärellä.

– Olen täysin onnellinen täällä, Raisa sanoo. 

– Mutta meillä ei ole koskaan ollut omakotitalohaaveita, tai emme haaveile lemmikeistä. Lapsi syntyi, kun asuimme vielä yksiössä – sieltä muutimme tänne.

Raisa sanoo, ettei ole noudattanut mitään karsimismetodia. Hän on silti muuttanut tietoisesti ostoskäyttäytymistään: pieni kotikin on osaltaan vaikuttanut siihen, että tavaroita karsitaan ja niitä ostetaan harvemmin.

– Joskus karsimisintoni menee silti yli. Saatan miettiä, että missä oli se hieno musta mekko, myinkö sen? Puoliso onneksi tasapainottaa siinä ja saa harkitsemaan tavaroista luopumista.

Miten perhe on pärjännyt pienissä neliöissä? 

Moni perheenlisäyksestä haaveileva ei voisi kuvitella sopivansa neljäänkymmeneen neliöön lapsen tai vauvan kanssa. 

– Minulle ei tule mieleen mitään pieniin neliöihin ja perheeseen liittyvää ongelmaa, jota meillä olisi ollut.

– Lapsi on ollut aina hyvä nukkumaan, mutta on samalla tottunut tähän äänimaisemaan, jossa kodin ääniä, kuten tv:n ääniä, kuuluu. Hänellä on huvittava tapa huutaa huoneestaan, että ”äiti, missä oot?” tai että ”äiti, mitä teet?”, jos kodissa on liian hiljaista, Raisa avaa.

"Olemme etuoikeutettuja"

Raisa sanoo miettineensä, onko lapsella tarpeeksi omaa tilaa pienissä neliöissä. Sitten hän luki lehdestä, että Tarja Halonenkin eli aikanaan yksiössä perheensä kanssa ja totesi, että tuskin heidänkään lapsensa pahemmin kärsii. 

Lähipiiri on suhtautunut luontevasti pieneen kotiin.

– Aika moni tuttavistani asuu lapsen kanssa keskimääräistä tiiviimmin. Varmasti valtaosa joutuu miettimään Helsingin kantakaupungissa, että millaisiin neliöihin on varaa, jos täällä on päättänyt asua. Helsingissä asunnot ovat kalliita, ja tietysti olemme etuoikeutettuja siinä, että olemme saaneet ostettua täältä oman asunnon.

Perheen kalusteet on hankittu uusina tai esimerkiksi netin myyntipalstoilta. Olohuoneen harmaa sohva on pienehkö, mutta mukavan näköinen, ja lapsen leikkinurkka on varsin kompakti.

Kirjahylly on heti olohuoneen pöydän vieressä ja se on pitkä, korkea ja pullollaan kirjoja.

– Jatkuvasti kyllä jää tavaroita tai huonekaluja ostamatta, koska ne eivät mahdu tänne. Ei meiltä silti puutu täältä varsinaisesti mitään. Harrastusvarusteita meillä ei täällä kyllä ole, eivätkä ne mahtuisikaan tänne.

Raisan tilaratkaisuja ja oivalluksia pienen asunnon arjessa

Tavaroiden hallinta on keskeistä pienessä tilassa.

– Kaikelle on oltava paikka. Kunhan kaikelle on paikka, kamat voivat olla vähän miten vaan. En välitä siitä, miltä kaapit sisältä näyttävät. Meillä ei todellakaan ole viikattua lakanapinoa tuolla – ne on vaan laitettu sinne. Minulla menisi siinä vaiheessa hermot, jos yrittäisin täysin hallita tavaroiden ketjua pienissä kaapeissa.

Raisan kodissa ei voi kertyä ylimääräistä tavaraa vahingossa, koska sellaiselle ei ole tilaa.

Raisa sanookin, että he käyvät säännöllisesti läpi lapsen vaatteet. Pienet vaatteet annetaan aina eteenpäin. Tavaroiden karsiminen tuo samalla jonkinlaista mielenrauhaa. 

Pieni asunto ei aina mahdollista ekoelämää

Raisa on tehnyt joitakin valintoja, joita pieni tila on vaatinut.

– Emme esimerkiksi ole voineetkaan harkita kestovaippoja, koska eivät ne olisi mahtuneet kunnolla kuivumaan täällä. Siinä mielessä pieni asunto ei aina mahdollista meille ekologista elämää. 

Hetkinen, missä perhe kuivaa pyykkinsä? Raisa sanoo heidän kuivaavan pyykit välillä kodin sisätiloissa, mutta lisäksi he käyttävät taloyhtiön kuivaushuonetta.

– Maksamme kuivaushuoneesta, jotta voimme tarvittaessa siellä kuivata pyykit. Jos esimerkiksi on tulossa vieraita, varaan yleensä pyykkihuoneen, jotta vierailla on mukava olla täällä.

Aamut sujuvat Raisan perheessä niin, että perheenjäsenet eivät pue pienessä eteisessä yhtä aikaa. Lapsen vaatteet ovat sellaisella korkeudella, että hän yltää ottamaan ne itse. Raisa myös meikkaa perheen pienessä eteisessä, jotta muut voivat käyttää aamuisin vessaa.

Raisa kannustaa muitakin pienissä tiloissa asuvia panostamaan siihen, mikä on itselle tärkeää. Raisa on halunnut kotiin isomman keittiönpöydän.

– Minulla on kiva fiilis, kun kutsun ystäviä syömään meillä. Tiedän, että he sopivat tämän pöydän ääreen, Raisa perustelee.

Raisan perheessä käytetään myös lelujen taukokoria: osa leluista laitetaan tauolle, jotta tilat eivät täyty tavarasta. Lapsi saa aina itse valita lelut, jotka menevät tauolle. Silloin lelujen pois laittaminen ei ole rangaistus. Kun lelut otetaan tauolta eli vanhempien makuuhuoneen kaapin korista takaisin käyttöön, ne tuntuvat lapsesta tauon jälkeen taas uusilta. 

Samassa makuuhuoneen kaapissa pidetään esimerkiksi lapsen talvihaalareita.

Koti on juuri oikean kokoinen

Raisan vinkkejä pienissä tiloissa asumiseen 

1. Lasten leluja voi karsia: jos kaikki lelut ovat kaiken aikaa käytössä, tilat täyttyvät tavarasta.

2. Lähtöjä porrastetaan. Aamut ovat sujuvia, kun koko perhe ei ole lähdössä samaan aikaan ulos.

3. Jos perheessä on henkilö, joka haluaa meikata aamuisin, meikkauksen voi tehdä muualla kuin perheen ainoassa vessassa.

4. Pyykkienkuivaukseen kannattaa keksiä vaihtoehtoja: ne voi kuivata ulkona tai kuivaushuoneessa. 

5. Toimivat, tiloihin sopivat huonekalut ovat tärkeitä. Pienessä tilassa ei tarvitse kuitenkaan välttämättä tinkiä estetiikasta.

Raisa pohtii tarkemmin tämänhetkisiä asumistrendejä.

– Tällä hetkellä trendinä on ilmeisesti asua vähän pienemmissä neliöissä. Juuri nyt Helsingissä on kuulemma eniten lapsia sitten 1970-luvun. Kiinnostavaa on sekin, että perheet eivät välttämättä muutakaan maalle tai lähimmälle omakotitaloalueelle, pois kantakaupungista. 

Raisa sanoo, etteivät isommat kodit herätä hänessä minkäänlaista ihmetystä, eikä hän kritisoi ketään tilavassa kodissa asuvaa. Hän ymmärtää myös sen, ettei tiivis asuminen ole kaikille oma valinta, ja silloin tilanne voi stressata.

– Olemme juurtuneet tänne. Kaverit ja lähipiiri ovat täällä: meille tuntuisi isommalta hypyltä lähteä täältä kuin jäädä. Vaikka muutammekin hiukan isompaan asuntoon tähän samalle asuinalueelle melko pian, emme muuta paljonkaan isompiin neliöihin. Tuttuuskin ohjaa omia valintoja: olemme tottuneet tämän kokoiseen kotiin, Raisa pohtii. 

Vaatekomero lapsen huoneena: hurjalta kuulostava yhtälö, joka kuitenkin toimii

Entä se vaatekomero, jossa lapsi nukkuu? Vaatekomero on pikkuruinen lastenhuone, josta synkkyys on kaukana. Pienet taulut ja pehmolelut tuovat minimalistisen leikkihuoneen tuntua. Ylhäällä on pienen pieni ikkuna, josta lipuu luonnonvaloa huoneeseen.

Raisa tietää huoneeseen liittyvän tarinan aiemmilta asukkailta.

– Olen kuullut huhua, että edellisen asukkaan joku perheenjäsenistä on myös nukkunut tässä huoneessa.

Vierailu tämän perheen pienessä, viihtyisässä kodissa muistuttaa siitä, että toisaalta pienemmät neliöt ovat vain asennoitumiskysymys. Pieni asunto vaatii toimivia sisustusratkaisuja ja sitä, että tekemistä keksitään usein kodin ulkopuolelta.

Hyvää, toimivaa arkea pieni koti ei estä – ja tulevaisuudessakin ainakin Helsingin kantakaupungissa eletään muuta Suomea ahtaammin.

Osittaislähde: Tilastokeskus.fi/asuminen

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja