Hallitusohjelmaan kirjatun vientivetoisen palkkamallin lausuntokierros on päättynyt. Suunnitelma viedä vientialojen palkankorotustaso lainsäädäntöön asti saa pääosin moitteita työntekijöiltä ja kiitosta työnantajilta. Joitakin poikkeuksia on.
Vientivetoisella palkkamallilla tarkoitetaan käytännössä sitä, että kaikkien alojen palkankorotukset määräytyisivät suurimpien vientialojen korotusten perusteella. Suurimpia vientialoja ovat teknologia-, metsä- ja kemianteollisuuksien alat.
Hallitus on nyt viemässä lainsäädäntöön asti kirjauksen, jonka mukaan valtakunnansovittelija ei saisi sovittelussa edes antaa sovintoehdotuksia, jotka ylittäisivät vientiteollisuuden antaman raamin.
Erityisesti matalapalkkaisten ja naisvaltaisten alojen palkansaajajärjestöt ovat tuohtuneet muutoksesta, koska ne näkevät, ettei palkkaeroja voitaisi lakimuutoksen jälkeen kuroa kiinni.
– Esimerkiksi henkilökohtaisten avustajien työehdot ovat lähtökohtaisesti heikot ja kehittymässä, eikä tällaisille aloille kohdennettuja korkeampia korotuksia tai kustannusvaikutteista työehtojen kehittämistä tule estää lakiin kirjatulla kustannuskatolla, SAK muistuttaa lausunnossaan.
Erialoilla voitaisiin suorissa, työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välisissä neuvotteluissa sopia vientialoja suuremmista korotuksista. Palkansaajat kuitenkin näkevät, ettei työnantajilla olisi minkäänlaista kiinnostusta suostua suurempiin korotuksiin, koska edes sovittelussa sellaisiin ei syntyisi painetta.
Käytännössä Suomessa on viime vuosina käytetty vientivetoista palkkamallia, kun työnantajaliitot ovat keskenään koordinoineet palkankorotusten tasoja, eikä vientialojen palkankorotuksia ole pääsääntöisesti rikottu.
Työnantajajärjestöjen mukaan tämä on johtanut Suomen kilpailukyvyn paranemiseen.
