Tea on ehtinyt jättää uuteen asuntoonsa jo muutaman kädenjäljen. Nyt on luvassa lisää, kun eteisen seinään laitetaan helmiäishohtoista, kullanruskeaa laastia ja upea kipsipilasteri. Olohuoneen avotakka puolestaan saa eteensä mukavuutta ja turvallisuutta parantavat lasiluukut.
Sisustuslaasti levitetään samalla tavalla kuin viikko sitten nähtiin - vanha maalipohja karhennetaan hiomalla ja pohjustetaan laastille tarkoitetulla aineella. Sen kuivahdettua laasti levitetään pieninä annoksina stukkolastalla pyöräyttävin liikkein ja annetaan kuivua yön yli.
Pintaan jääneet nystyrät tasoitellaan lastan reunalla ja levitetään toinen laastikerros samalla tavalla kuin ensimmäinenkin. Lastan vedot pidetään lyhyinä ja vedetään mielellään ristiin, ettei pintaan pääse vahingossakaan syntymään työsaumaa - edetään siis lisäämällä 'märkää märän päälle'.
Kun pinta on sopivan nahkea, se tasoitellaan - tavallaan kiillotetaan - muovilastalla. Tämä tuo helmiäisen hohteen hienosti esiin.
Tean ja Arin käsitellessä eteisen seinää Reiska laittoi vanhan avotakan eteen lasiluukut. Lasit ja alumiiniset liukukiskot oli teetetty erikoistilauksena. Takka on aivan käyttökelpoinen, mutta luukut laitettiin ihan mukavuuden takia - tuleehan joskus poltettua pihkaistakin puuta, ja silloin poukut saattavat singahtaa vaikkapa edessä loikoilevan ihmisen päälle.
Kiskot kiinnitettiin aukon reunoille tulpilla ja ruuveilla. Niiden ja takan tiilirakenteen väliin laitettiin tulenkestävää massaa, jotta liitoskohdasta saatiin taatusti tiivis. Lasit nostettiin paikalleen ja niiden toiminta kokeiltiin.
Vaikka muutos vaikutti ennakkoon pieneltä, sen vaikutus lopputulokseen oli todella suuri: 1960-luvun takka sai puhtaan ja linjakkaan, nykyaikaisen ilmeen.
