Reino Virtanen on kokenut kaivostyön pahimmat puolet omakohtaisesti. Onnettomuus ei kuitenkaan saanut Reinoa lopettamaan kaivosmiehen hommia.
Reino Virtanen muutti Australiaan vuonna 1966. Mukaan lähtivät vaimo ja vuoden vanha tyttövauva. Kielitaidottomuus ei Reinoa huolestuttanut. Tuohon aikaan Australia otti vastaan tuhansia siirtolaisia.
– Suomalaisia muutti paljon töihin kaivoksiin, rakennuksille ja sokeriruokoviljelmille. Me lensimme Bonegillan siirtolaisleirille, Reino muistelee.
Reino sai töitä Mount Isan kuparikaivoksesta, jossa louhittiin myös paljon sinkkiä ja lyijyä. Kaivos työllisti maan alla noin parituhatta miestä.
Kun Reino aloitti työt, yhdeksän kaivosmiehen kuolema oli saanut Kaivosmiesten liiton varpailleen. Kaivos uhattiin sulkea, jos vielä yksikin mainari menehtyisi.
– Hartain toiveeni oli, ettei kukaan enää kuolisi, sillä työpaikan menettäminen olisi ollut täysi katastrofi.
Reino hyväksyttiin kaivosmieskurssille. Kielitaidottomana hän ei ymmärtänyt teoriatunneilla mitään, mutta käytännön harjoitukset auttoivat läpäisemään kurssin.
"Kaivostyö on miesten salainen maailma"
Alun hanttihommien jälkeen hän pääsi itse kaivokseen. Kaivoksessa Reino pääsi tekemään tunneleita, poraamaan reikiä ja räjäyttämään katkoja.
