Rehn: Fennovoiman ydinvoimalahankkeen kaatuminen oli hyvin lähellä

Heinäkuussa 2015 suomalais-venäläinen Fennovoiman ydinvoimalahanke oli kaatumassa, sillä hankkeen taakse ei ollut löytynyt riittävästi kotimaista omistusta.

Hätiin toivottiin energiayhtiö Fortumia, josta Suomen valtio omistaa enemmistön. Fortum oli kuitenkin asettanut Fennovoimaan osallistumiselle ehdon: se lähtisi mukaan vain, jos saisi havittelemansa enemmistösuuden venäläisestä TGC-1 -vesivoimayhtiöstä.

Vastikään tehtävässään aloittanut elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) lensi Moskovaan neuvottelemaan tilanteesta venäläisten kanssa. Paineet olivat kovat, sillä Fennovoima oli muuttunut aiempaakin kriittisemmäksi ulkopoliittiseksi kysymykseksi.

– Taustalla oli Etyj-hässäkkä. Uskallan kutsua sitä hässäkäksi, koska se ei mennyt ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Se heijastui Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin, mutta sillä ei ollut suoranaista vaikutusta Fennovoima-ratkaisuun, Rehn sanoo MTV:n Uutisextran haastattelussa.

EU:n pakotelistalla olleilta venäläispoliitikoilta oli kesäkuussa 2015 evätty pääsy Suomessa järjestettyyn Etyj-kokoukseen, ja tapaus oli suututtanut venäläiset.

Valmiiksi kireässä ilmapiirissä Fennovoiman kaatuminen olisi ollut äärimmäisen kova isku Suomen ja Venäjän suhteille.

Fennovoima-hanke on poliittisesti ja taloudellisesti tärkeä laitostoimittaja Rosatomille ja sitä hallitsevalle Vladimir Putinin valtakoneistolle. Voimalan on tarkoitus toimia Rosatomin referenssinä ja markkinointityökaluna muualla maailmassa.

Fortumin kelkka kääntyy

Kaksi viikkoa Rehnin Moskovan matkan jälkeen ilmoitettiin, että Fortum lähtee mukaan Fennovoimaan 6,6 prosentin osuudella. Näin siitä huolimatta, etteivät Fortumin ennakkoehdoksi asettamat vesivoimakaupat olleet toteutuneet.

Samassa yhteydessä Fennovoiman omistajaksi tuli rakennusyhtiö SRV 1,8 prosentilla. Jo aiemmin osakkaana ollut Outokumpu nosti omistuksensa 14 prosenttiin.

Tämän kuvion ansiosta Fennovoiman kotimainen omistus nousi 65,1 prosenttiin. Voimalan rakentamisen edellytys on, että omistajuudesta 60 prosenttia on Suomesta tai EU- ja ETA-maista.

Elinkeinoministeri Olli Rehn ei tiedä tai ei halua sanoa, miksi Fortumin kelkka yllättäen kääntyi.

Fortum on tehnyt Venäjälle viime vuosina lähes viiden miljardin euron investoinnit. On epäilty, että yhtiölle olisi koitunut itänaapurissa vaikeuksia, mikäli se ei olisi lähtenyt pelastamaan Venäjän hallinnolle tärkeää Fennovoima-hanketta.

Rehn sanoo, että hänen tietojensa mukaan Fortumia ei Venäjän suunnasta painostettu. Viime kesästä lähtien ministerin pääviesti on ollut lakoninen.

– Fortum teki päätöksensä täysin itsenäisesti omista liiketaloudellisista lähtökohdistaan.