Elinkeinoministeri Olli Rehn sanoo MTV:n Uutisextrassa, että Fennovoiman ydinvoimalahankkeen kaatuminen oli viime kesänä hyvin lähellä. Moskovassa käytyjen hätäneuvottelujen yllä leijui aiemmin tapahtunut diplomaattinen selkkaus.
Heinäkuussa 2015 suomalais-venäläinen Fennovoiman ydinvoimalahanke oli kaatumassa, sillä hankkeen taakse ei ollut löytynyt riittävästi kotimaista omistusta.
Hätiin toivottiin energiayhtiö Fortumia, josta Suomen valtio omistaa enemmistön. Fortum oli kuitenkin asettanut Fennovoimaan osallistumiselle ehdon: se lähtisi mukaan vain, jos saisi havittelemansa enemmistösuuden venäläisestä TGC-1 -vesivoimayhtiöstä.
Vastikään tehtävässään aloittanut elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) lensi Moskovaan neuvottelemaan tilanteesta venäläisten kanssa. Paineet olivat kovat, sillä Fennovoima oli muuttunut aiempaakin kriittisemmäksi ulkopoliittiseksi kysymykseksi.
– Taustalla oli Etyj-hässäkkä. Uskallan kutsua sitä hässäkäksi, koska se ei mennyt ihan kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Se heijastui Suomen ja Venäjän välisiin suhteisiin, mutta sillä ei ollut suoranaista vaikutusta Fennovoima-ratkaisuun, Rehn sanoo MTV:n Uutisextran haastattelussa.
EU:n pakotelistalla olleilta venäläispoliitikoilta oli kesäkuussa 2015 evätty pääsy Suomessa järjestettyyn Etyj-kokoukseen, ja tapaus oli suututtanut venäläiset.
Valmiiksi kireässä ilmapiirissä Fennovoiman kaatuminen olisi ollut äärimmäisen kova isku Suomen ja Venäjän suhteille.
Fennovoima-hanke on poliittisesti ja taloudellisesti tärkeä laitostoimittaja Rosatomille ja sitä hallitsevalle Vladimir Putinin valtakoneistolle. Voimalan on tarkoitus toimia Rosatomin referenssinä ja markkinointityökaluna muualla maailmassa.