Rauhanturvaajien palveluksen jälkeinen tukeminen on tärkeää, sillä kriisinhallintatehtävien tuoma stressi saattaa purkautua vasta vuosien päästä kotiutumisen jälkeen.
Yhdysvalloissa Texasin Fort Hoodin tukikohdassa sattui ampumavälikohtaus, jossa neljä ihmistä sai surmansa ja ainakin 16 haavoittui. Sotilastukikohdan komentajan mukaan Irakissa vuonna 2011 palvelleella ampujalla oli mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Tällä hetkellä ei voida sanoa, oliko Irakin kriisinhallintatehtävillä vaikutusta tapahtuneeseen.
Kriisinhallintatehtävissä palvelleita sotilaita huomioidaan vähän kotiutumisen jälkeen. Tilanne Suomessa on parempi kuin kymmenen vuotta sitten, jolloin palveluksen jälkipuintia ei juurikaan ollut.
– Palvelin Afganistanissa vuosina 2006-07 ja silloin tilanne ei ollut minkäänlainen. Kotiuduin Porin lentokentälle, joka oli täysin autio sitten, kun kaikki olivat lähteneet koteihinsa. Se jäi siihen, toimittaja Tuomas Muraja muistelee.
Nykyään kotiutuville rauhanturvaajille järjestetään Suomessa kaksipäiväinen kotiuttamistilaisuus, jossa käydään läpi niin negatiivisia kuin positiivisia kokemuksia kriisinhallintatehtävien ajalta, keskustellaan tehtävien tuomasta stressistä sekä rauhanturvaajan että heidän läheistensä näkökulmasta sekä pohditaan, miten kriisinhallintatehtävien aiheuttama stressi huomataan ja miten sitä hoidetaan.
Vaikka käytäntö on tarpeellinen kotiutuvalle rauhanturvaajalle, Muraja pitää sitä riittämättömänä. Kriisinhallintatehtävissä palvelleella – niin miehellä kuin naisella – on vaikeuksia hakea itse apua. Murajan mukaan apu tulisi järjestää niin, että kynnys avunhakuun madaltuisi ja kotiutuvien palveluksen jälkeistä elämää pystyttäisiin jollain tapaa tarkkailemaan.
