Miksi yksi on aina hyvällä tuulella ja toinen ei? Vastaus on yksinkertainen: ihmiset ovat erilaisia. – Perinteinen ongelmatilanne on, että on niin sanottu epäsopivuus lapsen temperamentin ja vanhempien persoonallisuuden välillä. Esimerkiksi hyvin tasaisille ja seesteisille vanhemmille tulee hirveän aktiivinen ja ärsykeherkkä lapsi, kuvaa Max Karukivi, nuorisopsykiatri.
Miten aktiivinen olet? Kun muutoksia tapahtuu, saatko hepulin vai pysytkö rauhallisena? Miten paljon reagoit saamiisi ärsykkeisiin: oletko yhtä ilotulitusta vai seesteinen luonne?
Temperamentti luo pohjan ihmisen persoonallisuudelle ja tunteiden säätelemiselle.
– Vaikka ihminen olisi hirveän reaktioherkkä ja aktiivinen, tasaava ja tukeva ympäristö saattaa hioa niitä pahimpia särmiä pois ja johtaa tasapainoiseen tunnesäätelyjärjestelmään, kuvaa Max Karukivi, nuorisopsykiatri.
”Mottoni on "myönteisyyden mahtava voima". Olen luonteeltani iloinen, positiivinen. Hurtti huumori on elämäni suola. Pahoistakin asioista pitää hakea jotain myönteistä. En ymmärrä ihmisiä, jotka jatkuvasti ovat "naamat rutussa" ja kaikki asiat ovat muka huonosti. Varmasti onkin, jo katsoo elämää mustien lasien läpi. Tällaisena hassuttelijana on elämä paljon hauskempaa niin itsellä kuin lähipiirilläkin. Jos tunnen oloni kurjaksi, keksin kyllä keinon joka tuo taas "hymyä huuleen". Ystäväni sanovat minua ilopilleriksi, jonka kanssa ei koskaan ole tylsää. Vaikka elämässäni on ollut vastoinkäymisiäkin, olen miettinyt asiaa ja todennut, että ei elämä ole murehtimista varten. Äitini oli karjalainen ja aina hyvällä tuulella. Olen varmasti saanut "ilogeenit" häneltä.”


