Moni opettelee mielenhallintaa vasta kriisin iskiessä – kyky ymmärtää omaa mieltä helpottaisi elämää

Lastenpsykiatri ja asiantuntijalääkäri Raisa Cacciatore on kirjoittanut nuorille teoksen Mieletön fiilis – Hyvän mielen käsikirja yhdessä nuorisopsykiatri MaxKarukiven kanssa. Kirjassa opetellaan oman mielen hallitsemista keinoja pärjätä tunteiden kanssa. Nuorille tällainen kirja onkin tarpeen, aikuisillehan nämä jutut ovat ihan tuttuja – vai ovatko sittenkään?

– Harvempi meistä aikuisista on oppinut näitä taitoja kovinkaan paljon. Nämä ovat asioita, joita opetellaan ongelmien tullen terapiassa. Kuitenkin on todettu, että kyky ajatella omia ajatuksia ja kyky ymmärtää ja hahmottaa omia mielenliikkeitä auttaa siinä, ettei ongelmia tulekaan, Cacciatore kuvaa.

Ihmisen kannattaisi siis pelkän reagoimisen sijaan ymmärtää, miten erilaiset prosessit, ajatukset ja tunteet kehossa etenevät.

– Olisi todella tärkeää, että jo nuoret saisivat näitä työkaluja: aivan yksinkertaisia mielen joustavuutta lisääviä ajattelun taitoja.

"Kaikki aina haukkuvat"

Jos taitoja ei ole, ihminen voi jäädä jumiin vastoinkäymisiin ja pettymyksiin. Päässä alkaa automaattisesti pyöriä kielteisiä ajatuksia: nyt kaikki ajattelevat minusta pahaa! Kaikki aina haukkuvat minua, kaikki ovat niin ilkeitä ja inhoavat minua!

– Tällaisen kielteisen ajattelun pyörittäminen johtaa hyvin helposti kielteiseen mielialaan, huonoihin fiiliksiin ja jopa masennukseen. Jos ymmärtää, kuinka paljon itse voi vaikuttaa omiin ajatuksiin ja maailmankuvaan, voi hiukan ohjailla ajatuksiaan etenkin vastoinkäymisten hetkellä, Cacciatore sanoo.

– Vastoinkäymiset ja pettymykset, mokat ja onnettomuudet ovat asioita, joita tapahtuu kaikille. Niitä ei voi estää ja välttää. Silloin se, kuinka nopeasti niistä toipuu, on aika ratkaisevaa elämän ilolle ja pärjäämiselle.

Potutusbonus

Cacciatore kuvaa vastoinkäymisen aiheuttamia tuntemuksia laskukaavalla. Kriisi sattuu yhtä paljon kuin vastoinkäyminen, johon lisätään "potutusbonus".

– Kärsimyksen määrä on niin suuri kuin vastoinkäyminen ja lisäksi se, paljonko kasvatat sitä omaa hatutustasi. Eli toisin sanoen, mitä pienempi potutusbonus, sen nopeammin ihmiselle tulee hyvä mieli ja toimintakyky palautuu jälleen. Silloin, kun olet pahalla mielellä, pettynyt tai voimakkaassa kielteisessä tunnetilassa, havainto- ja toimintakyky kaventuu. Et koskaan ole iloisen ihmisen väärti, Cacciatore kuvaa.

Koska ihmiset ovat yksilöitä, yhdelle moka tai menetetty tilaisuus on suurempi asia kuin toiselle. Cacciatoren mukaan onkin mahdotonta sanoa, kuinka kauan virheen tekeminen "normaalisti" harmittaa.

– Surut on surtava myös, eli potutuksellekin on annettava aikansa. Jos et pääse opiskelemaan jonnekin, mihin haluat mennä, se voi olla pitkään kipeä asia.

Stressaavassa tilanteessa yksinkertainen näkökulman muuttaminen voi auttaa. Kun stressi iskee ja rintaa puristaa, moni lisää tunteeseen automaattisen potutusbonuksen ajattelemalla ahdistusta: kylläpä ahdistaa, tämä on ihan hirveää, nyt kaikki huomaavat, en selviä tästä ikinä.

– Mitä nopeammin itse pääsee murheen alhosta tai epätoivon suosta ylös, sitä nopeammin voi taas alkaa toimia arjessa korjaavasti ja löytää hyvän mielen rakennusaineita. Tunnetaidoista, mielestä ja elämänhallinnasta julkaistaan yhä enemmän tutkimuksia. Myönteiset elämäntapahtumat ja positiivinen ajattelu lisäävät terveyttä ja hyvinvointia. Pettymyksistä ja stressistä selviytymistä voi oppia ja opettaa.

Lue myös:

Maria Aarnio, maria.aarnio(at)mtv.fi