Raportti: Nyt Suomen väestö pitäisi saada nopeasti kasvuun – tässä syitä siihen, miksi vauvoja ei kuulu

Tuore väestöpoliittinen raportti kertoo murroksessa olevasta Suomen väestöstä, jonka määrä pitäisi saada nopeasti kasvuun.

Suomen väestö on murroksessa. Syntyvyyden lasku on yllättänyt kaikki tutkijat, ja väestön ikääntyminen on kiivastunut. Vaikka maahanmuuttoa on jo aiempaa enemmän, Suomeen tulijoita kaivattaisiin kaksinkertainen määrä.

Väestöliiton tuore väestöpoliittinen raportti on listannut kymmenen väestöpoliittista tavoitetta, joista keskeisimpiä ovat syntyvyyden kasvu ja nettomaahanmuuton lisääntyminen.

Syntyvyyden laskun syistä korostuvat pidentynyt nuoruus, koettu epävarmuus ja niin sanotun hyvän vanhemmuuden oletetut kustannukset.

– Lapsensaantimaisema on muuttunut, kuvailee Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.

Hänen mukaansa ihmiset edelleen kertovat, että he toivovat kahta lasta, mutta silti hedelmällisyys on Suomessa maailman mitassa alhaisimpien joukossa.

– Jos nykyinen väestötrendi jatkuu, väestönkasvu kääntyy 2030-luvulla laskuun. Tällöin vuonna 2050 Suomessa olisi yli 100 000 asukasta vähemmän kuin nyt. Jos vuotuinen väestönkasvu taas olisi noin 0,3 prosenttia, silloin vuonna 2050 Suomessa olisi runsaat 6 miljoonaa asukasta. Silloin hyvinvointitalouden rahoituspohja ja sitä kautta alueellinen sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys olisi paremmin turvattavissa, Koivuranta selvittää.

Taloutta kohentaisi 1,9:n lapsiluku

Suomessa vuotuinen kokonaishedelmällisyys vuonna 2019 oli 1,35 lasta yhtä naista kohti, mikä on maailman alhaisimpia. Lopullinen lapsiluku on ollut pitkään 1,9 lasta naista kohti.

Jos lapsiluku laskee pysyvästi 1,6:n tai 1,7:n tasolle, kuten nyt näyttää, sillä alkaa olla merkittävä vaikutus hyvinvoinnin ylläpitämiseen, esimerkiksi eläkkeisiin.

– Syntyvyyden laskun tuomat taloudelliset haasteet olisi pitkälti ratkaistu, jos vuotuinen kokonaishedelmällisyys palautuisi 1,8:n tai 1,9:n tasolle, Eija Koivuranta kertoo.

Pakolaiskiintiö kaksinkertaiseksi

Maahanmuutto on yksi tapa kasvattaa työikäisen väestön määrää. Nettomaahanmuutto tarkoittaa sitä erotusta, joka jää, kun Suomesta pois muuttaneet vähennetään tänne muuttaneiden määrästä.

Viime vuosituhannen aikana nettomaahanmuutto on Suomessa noin 15 000 ihmistä vuodessa. Väestöliitto esittää, että muuttovoitto kaksinkertaistuisi.

– Ensisijaisesti haluaisimme kasvattaa työperäistä maahanmuuttoa, ja myös helpottaa perheenjäsenen saamista Suomeen. Lisäksi Väestöliitto esittää pakolaiskiintiön kaksinkertaistamista. Se on nyt 750 ihmistä vuodessa. Tälle perusteena on myös se, että viimeisen kymmenen vuoden aikana myös pakolaisten määrä maailmassa on kaksinkertaistunut, Koivuranta sanoo.

Myös riskit tunnustettava

Väestökysymykset ovat vaikeita, ja Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa pitää tärkeänä, että niistä keskusteltaessa on koko ajan tiede ja tietopohja mukana.

– On aika vaikeaa saada aikaiseksi sellainen ns. hyvä keskustelu, jossa ihmiset esittävät rohkeasti omia näkemyksiään ja sitten yhdessä pohditaan, että miten relevantteja ne ovat, kun katsotaan kokonaiskuvaa ja pitkää aikaväliä.

Sorsa muistuttaa, että on ihan aiheellista, että ihmiset pelkäävät vaikka Suomen kulttuurin muuttuvan lisääntyvän maahanmuuton myötä.

– Totta kai se aiheuttaa kulttuurisia konflikteja, eikä pelkkä hyssyttely ketään lohduta tai rauhoita. Täytyy tunnustaa, että riskejä on olemassa ja niistä pitää puhua. Aivan kuin emme voi ajatella, että pärjäisimme ilman maahanmuuttoa, emme myöskään voi ajatella, että pärjäämme, jos maahanmuutto on täysin kontrolloimatonta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja