Tasavaltalainen rintama äärioikeistoa vastaan jäänee hajanaiseksi. Tutkijoiden mukaan toisen kierroksen suuri kysymys on se, saako Kansallinen liittouma parlamentissa ehdottoman vai suhteellisen enemmistön.
– Vastassamme on Kansallinen liittouma toisella kierroksella. Nyt on aika laajalle, selkeästi demokraattiselle ja tasavaltalaiselle liittoumalle, sanoi Ranskan presidentti Emmanuel Macron sunnuntai-iltana.
Lausahdusta voi pitää vähintään kryptisenä. Tarkoittaako tämä yhteistyötä vasemmistolaisen Uuden Kansanrintaman kanssa? Suljetaanko yhteistyöstä pois Jean-Luc Mélanchonin luotsaaman Alistumaton Ranska -puolueen ehdokkaat vai mahdollisesti myös muita?
Näihin kysymyksiin ei vielä maanantaina ollut selkeää vastausta.
Ranskan poliittisessa lähihistoriassa on nähty aiemmin, kuinka perinteiset vasemmisto- ja oikeistopuolueet ovat onnistuneet – eivät toki aivan kivuttomasti – muodostamaan tasavaltalaisen rintaman laitaoikeistoa vastaan ja estämään laitaoikeiston nousun valtaan.
Ranskalaisen Sciences Po -yliopiston professorin Romain Lachatin mukaan laitaoikeistoa vastustavan, yhtenäisen rintaman muodostaminen näyttää kuitenkin tämän kesän parlamenttivaaleissa hyvin epävarmalta.
Laitaoikeiston Kansallinen liittouma (RN) oli maanantaina ottamassa voiton Ranskan parlamenttivaalien ensimmäisellä kierroksella reilulla kolmasosalla äänistä.
Vasemmistolainen Uusi kansanrintama näytti olevan tulossa toiseksi vajaalla 30 prosentilla äänistä. Presidentti Emmanuel Macronin keskustalainen Yhdessä-vaaliliitto oli jäämässä kolmanneksi noin 20 prosentilla äänistä.