Rajua kritiikkiä Suomen koronatoimien hitaudesta: "Ensin puhuttiin, että koulujen sulkemiseen oli pitkä matka, nyt koko koulu laitettiin karanteeniin" – näin STM puolustautuu

10:27
Ovatko Suomen koronatoimet olleet liian hitaita? Katso videolta STM:n Sillanaukeen ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Aivelon keskustelu kokonaisuudessaan. 

Suomessa oli maanantai-iltaan mennessä todettu 33 koronavirustartuntaa. Varmistuneiden tartuntojen lisäksi myös altistuneita on satoja. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan Suomi on varautunut koronavirusepidemian pahentumiseen, mutta Helsingin yliopiston tutkijatohtori kritisoi toiminnan hitautta. 

Maanantain Viiden jälkeen -ohjelmassa  keskustelleet sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee sekä Helsingin yliopiston evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo ovat eri mieltä Suomen toimista koronavirusepidemiaan varautumisessa. STM:n mukaan viranomaisviestintä suomaisille on ollut avointa ja nopeaa, Aivelo taas on toista mieltä. 

–Viestintä kansalaisia kohtaan ei ole ollut muutamaa askelta edessä, vaan päinvastoin jäljessä. Italian tilanteen jälkeen tiedettiin, että tartuntoja tulee olemaan merkittävästi ja jo tässä vaiheessa olisi pitänyt alkaa viestimään aktiivisesti kansalaisille, että minkälaisia toimia mahdollisesti tehdään, Aivelo kritisoi. 

Aivelon mukaan sosiaali- ja terveysministeriön puheet esimerkiksi karanteenien laajuuksista ovat olleet ristiriitaisia. 

– Ensin puhuttiin siitä, että koulujen sulkemiseen on vielä pitkä matka. Muutaman päivän päästä karanteeniin asetettiin kokonaisia koululuokkia ja nyt kokonainen koulu, Aivelo toteaa. 

"Sillä on merkitystä, että ne jotka ovat karanteenissa, myös pysyvät siellä"

STM:n Sillanaukeen mukaan Suomi on varautunut koronavirukseen hyvin moneen muuhun maahan verrattuna. 

– Monessa maassa ollaan menty ehkä vähän hakoteille, kun suojavarustekapasiteetti on käytetty jo taudin rajaamisvaiheessa. Me olemme olleet tarkkoja siitä, miten tätä virusta hoidetaan. 

Sillanaukee myöntää kuitenkin, ettei Suomella ole mahdollisuuksia valvoa yksittäisten suomalaisten karanteenin onnistumista. Mahdollinen karanteenin rikkominen voisi altistaa vielä satoja suomalaisia lisää virukselle.

– SIllä on totta kai merkitystä, että ne jotka ovat karanteenissa myös pysyvät siellä karanteenissa, hän muistuttaa. 

Karanteeni on raju toimenpide

Tutkijatohtori Aivelo penää Suomelta toimia karanteenissa olevien tukemiseen. 

– Suurin osa ihmisistä ei tajua, kuinka raju toimenpide karanteeni on. Karanteenit ovat rankkoja kokemuksia niille, jotka joutuvat sen kokemaan. Karanteeni voi aiheuttaa esimerkiksi masennuksen oireita ja Kiinan tapauksesta tiedetään, että karanteenin aikana lähisuhdeväkivalta on yleisempää. 

STM:n Sillanaukeen mukaan tukea tarjotaan sellaisille, joilla on siihen tarvetta. 

Maanantaina Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL laajensi koronaviruksen epidemia-aluetta koskemaan myös osia Itävallasta ja Saksasta. Muuttuneen tilanteen vuoksi epidemia-alueiksi määritellään tällä hetkellä Manner-Kiina, Iran, Etelä-Korea, Italia sekä nyt myös Itävallan Tirol ja Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltio.

Tutkijatohtori Aivelon mukaan uusien epidemia-aluiden myötä Suomessa voi paljastua vielä paljon lisää ennen diagnosoimattomia tartuntoja. 

– Jos tämän epidemia-alueen laajentamisen jälkeen hyppää esille paljon uusia tapauksia, niin se indikoi sitä, että meillä on paljon tunnistamattomia tapauksia tämän liian kapean rajaamisen takia, Aivelo toteaa. 

Katso videolta STM:n Sillanaukeen ja Helsingin yliopiston tutkijatohtori Aivelon keskustelu kokonaisuudessaan. 

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja

    MTV Oy on osa Teliaa. Yrityskaupan myötä olemme päivittäneet tietosuojasivustomme ja tietosuojakäytännöt. Päivitetyt tietosuojakäytännöt astuvat voimaan 15.4.2020. Lue lisätietoja tästä.