Suomi ja Norja sopivat Tenon kalastuksen sääntelystä kesän alussa, ja siitä lähtien sopimus on herättänyt paikallisissa voimakasta kritiikkiä.
Utsjoen saamelaiset ja yrittäjät pelkäävät Tenon kalastuksen hiipuvan. Sääntelyn katsotaan vaikuttavan liiaksi muun muassa kalastusmatkailuun sekä saamelaisten perinteisiin kalanpyyntikeinoihin.
Sääntelyn tarkoitus on suojella Tenon lohikantoja. Sääntely niukentaa kaikkiin kalastusmuotoihin käytettävissä olevaa aikaa Tenolla. Lisäksi joelle tulee tietyille alueille ja ajanjaksoille jyvitetyt matkailukalastajien lupakiintiöt.
"Röyhkeää kajoamista omaisuuteemme"
Utsjokelaiset Aslak Pieski ja Niilo Aikio ovat kalastaneet Tenojoella vuosikymmeniä. Koskaan ennen kesä ei ole ollut näin synkkä.
Alkukesästä tuli voimaan myös uusi kalastuslaki, jonka seurauksena paikalliset eivät ole saaneet enää kalastaa ilmaisilla luvilla Tenon sivujoissa ja parissa muussa tärkeässä lohijoessa. Jo se oli synkkä uutinen.
Pieskin ja Aikion mielestä Tenon sopimus on lopun alkua.
– Perinnekalastajia ei pian olisi enää muutenkaan, koska väki käy vähiin. Pitikö minun sekin nähdä, että meidät potkaistaan rannalle, Aikio sanoo.
Pieski ja Aikio ovat saamelaisia, joita sopimus heidän mielestään syrjii.
– Tämä on röyhkeää kajoamista meidän omaisuuteemme, Pieski sanoo.
Tenolla käytetyt perinteiset kalastustavat, kuten pato- ja verkkokalastus, ovat kuuluneet Tenon varrella kiinteistöjä omistaville ihmisille.
– Elinmahdollisuudet täällä ovat olemattomat ilman Tenon kalastusta, Pieski sanoo.
Matkailijat säikähtävät kiintiöitä
Kalastus on myös Utsjoen vakain kesämatkailutuote.
– Miksi tuhota se ja lähteä rakentamaan jotakin uutta, kysyy yrittäjä Marjatta Holmberg.
Hän on pyörittänyt vanhempiensa perustamaa matkailuyritystä 26 vuotta ja pelkää, että tämä kesä jää viimeiseksi. Erityisesti kiintiöt huolettavat. Kukaan ei aja Utsjoelle, jos ei voi olla varma, riittääkö lupia.
– Lohestusmatkailijoistamme joka ikinen on sanonut, että jos sopimus toteutuu, he eivät enää tule tänne.
Maa- ja metsätalousministeriön osastopäällikkö, Suomen neuvottelukuntaa johtanut Pentti Lähteenoja sanoo, että laajaa vastustusta saattoi odottaa.
– Rajoitukset ovat kovia. Kyllä niitä silti tasapuolisesti koetettiin jakaa.