Rajavartiolaitos epäilee saksalaisaluksen rikkoneen Estonian hautarauhaa – hylyn luokse laskettiin jotain kielloista huolimatta

Rajavartiolaitoksen alus oli alueella, otti yhteyttä sukellustukialukseen ja kehotti sitä olemaan loukkaamatta hautarauhaa. Kehotuksesta huolimatta saksalaisalus Fritz Reuter laski mereen todennäköisesti sukellusrobotin, joka nostettiin myöhään illalla ylös.

Rajavartiolaitos ilmoittaa, että se dokumentoi tapahtumat ja on kertonut asiasta Saksan viranomaisille, jotka eivät olleet tiistaina alkuillasta vielä vastanneet Suomelle.

Hautarauhan rikkomisesta voi saada sakkoja tai enimmillään vuoden vankeutta. Hautarauhan rikkominen tarkoittaa muun muassa sitä, että kuolleen hautaa tai muistomerkkiä häpäistään.

Saksa ei mukana sopimuksessa

Estonian hylky on kansainvälisellä merialueella, mutta Suomen talousvyöhykkeellä. Suomalaisviranomaisten mukaan Saksa ei ole liittynyt Estonian hautarauhaa suojaavaan sopimukseen.

Apulaiskomentaja Petteri Partanen Länsi-Suomen merivartiostosta kertoi tiistaina alkuillasta STT:lle, että suomalaisviranomaisten toimivalta kansainvälisillä vesillä on varsin vähäinen. Ainoastaan silloin, jos alus olisi Suomen lipun alla, sen toimintaan voitaisiin puuttua.

Partasen mukaan Fritz Reuter oli tiistaina edelleen Estonian lähialueella, ja suomalaiset tarkkailivat sitä.

– Merivoimien yksikkö on paikalla ja aluetta pidetään eri tavoin valvonnassa koko ajan. Valvonta on jatkuvaa, olipa vuosipäivä tai ei. Toki olemme hereillä sen suhteen, että vuosipäivä on käsillä.

Meri on satojen uhrien hauta

Estonian uppoamisesta öisessä syysmyrskyssä vuonna 1994 tulee viikonloppuna kuluneeksi 25 vuotta. Onnettomuudessa Utön edustalla kuoli 852 ihmistä. Yli 750 uhria jäi kadoksiin. Suurin osa uhreista oli Ruotsin ja Viron kansalaisia, suomalaisuhreja oli kymmenen. Alus oli matkalla Tallinnasta Tukholmaan, kun sen keulavisiiri petti ja vesimassat vyöryivät laivaan.

Tapahtumat käynnistyivät iltaseitsemältä, kun Estonia lähti kohti Ruotsia. Noin yhden aikaan yöllä keulavisiirin suunnalta kuului voimakas metallinen ääni. Vain varttia myöhemmin visiirin lukitus oli pettänyt ja vettä alkoi tulvia keulasta sisään. Alus kallistui voimakkaasti.

Ensimmäinen hätäkutsu lähetettiin noin kello 1.20. Laivan pääkoneet olivat siinä vaiheessa pysähtyneet. Alus upposi puolisen tuntia hätäkutsusta.

Estonian turman jälkeen annetut suositukset ovat parantaneet sekä autolauttojen turvallisuutta että pelastautumista mahdollisessa onnettomuustilanteessa.

Alusten keulaportteja on vahvistettu ja lisätty. Laivojen pitää olla myös entistä vakaampia, vaikka niihin pääsisikin jostain syystä suuri määrä vettä. 

Juttua täydennetty 24.9.2019 kello 20:40. 

Lue myös: Elisabet menetti miehensä Estonian uppoamisessa – "Poikani soitti ja sanoi, että laiva on uponnut ja isä on siellä"