Kirjailija Raija Orasen mielestä Kekkosen avioliiton ulkopuolisia suhteita ei voi verrata nykypäivän poliitikkojen mauttomiin naisseikkailuihin.
Edesmennyt presidentti Urho Kaleva Kekkonen (1900–1986) sai eläessään monien naisten polvet tutisemaan. Valtiomiehen karisma ei ole hiipunut vielä nykypäivänäkään.
– Hänestähän henki sellainen seksiviriiliys, mikä sai naiset lakoamaan, kirjailija Raija Oranen suitsuttaa.
Orasen syyskuussa ilmestyneen historiallisen romaanin Nimeltään Kekkonen tapahtumat liikkuvat 1940-luvun alusta 1960-luvun alkuun. Noiden vuosien väliin mahtuu merkittävää ulko- ja sisäpoliittista kuohuntaa, mutta myllerrystä myös Kekkosen yksityiselämässä.
Vuonna 1947 pääministeri Kekkonen esiteltiin sanavalmiille ja kauniille toimittajanaiselle.
– Se oli yllätys, että heillä oli syvä, aito ja pitkä rakkaussuhde, joka kesti toistakymmentä vuotta, Oranen kuvailee Kekkosen suhdetta toimittaja Anne-Marie Snellmaniin.
Romanttinen lepertelijä
Orasen tausta-aineisto koostui, paitsi aiemmin Kekkosesta tehdyistä kirjoista, myös harvinaisista yksityiselämän puolelle kuuluvista dokumenteista, rakkauskirjeistä, joita Kekkonen kirjoitti Snellmanille.
– Niistä paljastui suorastaan romanttinen lepertelijä, joka oli aidosti rakastunut.
Kekkonen kuunteli fiksua toimittajanaista myös työasioissa. Anne-Marie Snellman oli AP:n kirjeenvaihtaja, ja hän ymmärsi ulkopolitiikasta niin paljon, että toisinaan hän sai tuurata Kekkosta neuvostosuhteiden hoidossa Kekkosen hoitaessa muita kiireitään.
Kirjassa kosmopoliitti Snellman vaatettaa valtiomiestä, opettaa tälle eurooppalaisia pöytätapoja ja petraa tämän ruotsinkieltä.
Oranen sai tietää rakkauskirjeistä Juhani Suomelta, joka on Kekkosen virallisen elämäkerran kirjoittaja. Kirjeiden tekijäoikeudet ovat Snellmanin perikunnalla.
"Sylvi ei voinut vaatia selibaattia"
Kekkonen avioitui Sylvi Uinon kanssa vuonna 1927, ja heille syntyi seuraavana vuonna kaksospojat. Sen jälkeen Sylvi kärsi tiettävästi niin keskenmenoista kuin kohdun ulkopuolisista raskauksistakin sillä seurauksella, että häneltä Orasen tietojen mukaan poistettiin kohtu ja munasarjat.
Sylvillä oli myös reuma.
– Hänellä oli niin kovat reumakivut, ettei häntä voinut lopulta koskea fyysisesti, Oranen kertoo.
Seksitön avioliitto oli silti parempi valinta kuin avioero, huolimatta Kekkosen avioliiton ulkopuolisista suhteista.
– Vain tyhmä nainen olisi vaatinut miestään elämään selibaatissa. Varsinkin kun Kekkonen oli hyvin viriili mies, Oranen miettii.
Kekkosen puoliviralliseksikin vaimoksi tituleerattu Snellman ei ollut suinkaan ainoa Kekkoseen romanttisessa mielessä yhdistetty ystävätär. Kuvankaunis seurapiirikaunotar Tabe Slioor sai Kekkosen pauloihinsa, mutta Oranen uskoo, että vain sattumanvaraisesti ja lyhytaikaisesti. Ystävyydestä Slioor sai ehkä myös hyötyä urallaan.
– Slioor kertoi, että hänet pyydettiin Neuvostoliiton suurlähetystöstä kulutustavaranäyttelyn pääkomissaariksi Neuvostoliittoon vuonna 1957. Uskon, että Kekkoselle oli tähän osuutta. Taben nimitys tuli juuri siihen hetkeen, kun Kekkonen oli joutunut riitoihin suomalaisten teollisuuspiirien kanssa.
Ei voi verrata nykypäivään
Mutta miten olisi Kekkosen käynyt nykypäivänä. Aikana, jolloin ministeri on joutunut eroamaan läheteltyään pikkutuhmia tekstiviestejä vieraalle naiselle?
– Ei niitä voi verrata. Kekkonen ei tehnyt mitään mauttomuuksia. Sehän oli kahden hyvin älykkään ihmisen suuri rakkaussuhde, Oranen puolustaa Kekkosen ja Snellmanin suhdetta
Niin, silloin ei tosiaan ollut vielä kännyköitä keksitty.
– Ei Kekkonen nyt mitään kirjelappusia lähetellyt ympäriinsä, Oranen tuohtuu.
Orasen kirja päättyy 1960-luvun alkuun, jolloin hiipui myös Snellmanin ja Kekkosen romanssi Kekkosen iskettyä silmänsä diplomaatinrouva Anita Hallamaan. Myös hän sai romanttissävytteisiä kirjeitä Kekkoselta.
Naissuhteiden lisäksi julkinen salaisuus oli se, että vaikka presidentti oli urheilumiehiä, hän ei sylkenyt lasiin.
– Kekkonen oli kova ryyppymies. Onhan niitä tarinoita, että adjutantit ovat saaneet taluttaa häntä tai ottaa mattopainia hänen kanssaan, mutta miksi niistä asioista pitäisi puhua? Oranen ihmettelee vaikka myöntääkin, että naisilla ja alkoholilla on ollut suuri merkitys Kekkosen ja hänen aikalaistensa poliittisilla urilla.
Studio55.fi/Piritta Palokangas
Tässä on hauska mies, jota ilman Suomen olisi käynyt huonosti
Kansanedustajat äimistyivät – brittimuusikko soitti kitaraa täysistunnossa
Paljastuksia 1970-luvun politiikasta: Suomi oli KGB:n ja CIA:n temmellyskenttä