Luonnonvaraoikeuden tutkimusprofessori pitää epätodennäköisenä sitä, että raakkutuhon tekijä tuomittaisiin vankilaan. Törkeästä luonnonsuojelurikoksesta ei voi periaatteessa selvitä sakoilla.
Raakkujen ja niiden elinalueen tuhoaminen Kainuun Suomussalmella on yksi vakavimmista luonnonsuojelulain rikkomuksista Suomessa. Näin arvioi luonnonvaraoikeuden tutkimusprofessori Jukka Similä Lapin yliopistosta.
– En rohkene sanoa, että tämä on vakavin. Absoluuttista ilmaisua en halua käyttää, sanoo Similä STT:lle.
Arvioiden mukaan Hukkajoessa on kuollut tuhansia jokihelmisimpukoita eli raakkuja, kun joen yli ajettiin metsätyökoneella ja metsätraktorilla satoja kertoja. Raakku on erittäin uhanalainen laji.
Lue myös: Kommentti: Suomalaisilla on erityinen luontosuhde, mutta todellinen rakas on aivan toinen
Törkeästä luonnonsuojelurikoksesta ei voi selvitä sakoilla
Poliisi tutkii tapausta tässä vaiheessa epäiltynä törkeänä luonnonsuojelurikoksena, josta ei voi selvitä sakoilla. Teosta voi saada vähintään neljä kuukautta vankeutta ja enimmillään neljä vuotta.
Similä pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että tapauksessa tuomittaisiin ehdotonta vankeutta, jos lopullinen tuomio on enintään kaksi vuotta vankeutta ja kyseessä on ensikertalainen.
Jos tuomio on yli kaksi vuotta, vankeusrangaistus on ehdoton.
Tapauksen esitutkinta on vasta alussa ja tutkinnan lopputuloksesta ei ole vielä mitään tietoa.
Lue myös: Ministeri Mykkänen Ylelle: Stora Enson täytyy maksaa raakkutuhon kustannukset
Yliajo tapahtui Stora Enson työmaalla
Raakkujen yli ajettiin metsäyhtiö Stora Enson työmaalla. Similä arvioi, että todennäköisimmin hakkuiden tilaaja eli Stora Enso joutuu vastuuseen tapauksessa.
– Asiat riippuvat myös jonkin verran siitä, minkälaista huolellisuutta Stora Enso on osoittanut tehdessään toimeksiannon ja ohjatessaan toimintaa. Jos sen edustajat ovat toimineet erittäin huolellisesti, tuntuisi siltä, että vastuu ei välttämättä lankeaisi heille.
Stora Enso on kertonut, että yhtiöllä on jo olemassa oleva kattava ohjeistus raakkujen huomioimiseksi, mutta sitä ei ollut kyseisessä tapauksessa noudatettu.
Yle on kertonut, että paikalla ollut biologi oli kertonut joen yli ajaneen tukkien keräilykoneen kuljettajalle, että rauhoitetun joen yli ajaminen on laitonta.
Tutkimusprofessorin mukaan on mahdollista, että kuljettajakin voi joutua epäillystä teosta vastuuseen.
Lue myös: Rikosvastuu Hukkajoen epäillyistä raakkukuolemista voi yltää Stora Ensossa korkealle, arvioi rikosoikeuden professori
Tutkimusprofessori: yhteisösakko mahdollinen
Rauhoitettujen lajien tahalliselle tappamiselle on määritetty laissa ohjeelliset korvausarvot, jotka maksetaan valtiolle. Yhden raakun ohjearvoksi on määritetty 589 euroa.
Metsähallituksen projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta arvioi STT:lle, että Hukkajoella on kuollut ja on kuolemassa yhteensä tuhansia raakkuja. Näin ollen korvaussumma voisi nousta teoriassa jopa miljooniin euroihin.
Similä muistuttaa, että ohjearvo ei ole tuomioistuinta sitova. Hän arvioi, ettei tuomio tulisi täysimääräisestä arvosta.
– Jos summa on tavattoman suuri, luulen, että tuomioistuin katsoo sen kohtuuttomaksi. Mutta tämä on arvaukseni, joka voi olla myös väärä, Similä sanoo.
Hänen mukaansa on myös mahdollista, että vastuulliseksi katsotulle yritykselle tuomittaisiin yhteisösakko. Yhteisösakolla tarkoitetaan rikoksesta määrättävää seuraamusta, joka annetaan yhteisölle, kuten yritykselle. Sakko voi olla enimmillään 850 000 euroa.
Similä kertoo, että mahdollista korvaussummaa määritettäessä ei huomioida pelkästään kuolleiden raakkujen määrää, vaan tarvitaan laajempi selvitys.
Kuolleiden raakkujen kokonaismäärää ei todennäköisesti saada edes koskaan selville.
– Eksaktia määrää on täysi mahdottomuus saada (selville), sanoo Metsähallituksen Luhta STT:lle.
Lopullisen päätöksen mahdollisesta korvaussummasta tekee aikanaan tuomioistuin.
Lue myös: Järjestö: Stora Enso tuhosi herkän metsäalueen Ruotsissa: yli 300-vuotisia puita ja rauhoitettuja lajeja
"Voimme toimittaa niitä laatikoittain"
Metsähallituksen luontopalvelujen työntekijät ovat tällä viikolla pyrkineet pelastamaan raakkuja ja torjumaan metsätyökoneiden raakkujen elinympäristöille aiheuttamia vaurioita.
Luhta sanoo, että vähän yli neljä tuhatta raakkua on siirretty vaurioituneelta alueelta.
Työntekijät pitävät myös kirjaa kuolleista raakuista. Ne on kerätty talteen ja viety kauemmaksi työmaasta hajuhaittojen takia.
Luhta kertoo, että yksi syy raakkujen säilyttämiselle on se, että niitä voidaan tarvittaessa toimittaa poliisille.
– Voimme toimittaa niitä sitten laatikoittain.