Ministeri Mykkänen Ylelle: Stora Enson täytyy maksaa raakkutuhon kustannukset
2:01MTV Uutiset Suomussalmella: Raakkujen tilannetta kuvataan "todella vaikeaksi"
Julkaistu 23.08.2024 17:07
MTV UUTISET – STT
Hakkuilla seurataan jälkeenpäin luontolaatua, mutta seurantaa ei välttämättä tehdä kaikilla hakkuutyömailla, kertoo Stora Enson maajohtaja.
Metsäyhtiö Stora Enson Suomen maajohtaja Seppo Parvi kertoo STT:lle, että yhtiö kantaa Suomussalmen raakkutuhosta sille kuuluvan taloudellisen ja ympäristöön liittyvän vastuun. Parven mukaan tuhoa ei olisi tapahtunut, jos prosesseja ja toimintatapoja olisi noudatettu.
– Ennen korjuutyön aloittamista varmistetaan, että urakoitsijalla on tieto leimikosta, mukaan lukien ympäristötiedot. Tiedot käydään läpi meidän metsäasiantuntijamme ja yrittäjäsuunnittelijamme kanssa. Silloin tehdään myös maastomerkinnät, Parvi kertoo.
– Nyt pyritään ymmärtämään, mikä on mennyt väärin, että näin on päässyt käymään.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen (kok.) sanoo Ylelle edellyttävänsä Stora Enson maksavan Suomussalmen raakkutuhon kaikki korjauskustannukset. Mykkänen kertoo Ylelle keskustelleensa asiasta Stora Enson toimitusjohtajan Hans Sohlströmin kanssa perjantaina aamulla.
Sohlström kommentoi Mykkäsen vaatimuksia Helsingin Sanomille. Toistaiseksi hän ei ota korvauksiin kantaa yksityiskohtaisesti. Sohlström sanoo, että ensin Stora Enso selvittää, että mitä on tapahtunut, kartoittaa vahinkoja ja tekee kaikkensa vahinkojen minimoimiseksi.
Sohlström sanoo, että korvausasiat selviävät poliisitutkinnan valmistuttua.
– Mutta on selvää, että Stora Enso kantaa tapauksessa vastuunsa niin ympäristöllisesti kuin taloudellisesti, sanoo Sohlström HS:lle, samantapaisin muotoiluin kuin Parvi STT:lle.
Stora Enso ei pyynnöstä huolimatta antanut STT:lle nähtäväksi yhtiön sisäistä ohjeistusta, jolla urakoitsijoita ohjeistetaan ottamaan suojelutarpeet huomioon.
Parven mukaan hakkuutyömailla seurataan jälkeenpäin korjuulaatua ja luontolaatua, mutta otantaa ei välttämättä tehdä kaikilla hakkuutyömailla.
STT kysyi Parvelta, tulisiko jatkossa valvoa kaikkia hakkuita, joissa suojelutarpeet tulee huomioida. Parvi ei suoraan vastannut tähän, vaan kertoi yhtiön luottavan urakoitsijoiden omavalvontaan, sillä asiat käydään huolellisesti läpi suunnitteluvaiheessa.
– Nämä ovat onneksi aika harvinaisia tapahtumia. Tietysti näin ei pitäisi tapahtua missään olosuhteissa, ja erittäin hyvä, että tämä tuli ilmi.
Noin 4 000 raakkua siirretty turvaan
Suomussalmen Hukkajoella on siirretty noin 4 000 raakkua eli jokihelmisimpukkaa turvaan ympäristövahingon jäljiltä, kertoi Kainuun ely-keskus perjantaina iltapäivällä. Ely-keskuksen mukaan on mahdotonta arvioida, kuinka paljon raakkuja on kuollut tai kuolee.
Metsähallituksen asiantuntijat ovat nyt saaneet peitettyä metsätöistä aiheutuneet ajourat, ja niissä kasvaa nyt mustikanvarpua. Seuraavaksi ryhmä yrittää saada siirrettyä hiekkaa ja maa-ainesta pois joen uomasta, mikä on osoittautunut haastavaksi, ely-keskus kertoo.
Ely-keskus kertoo tehneensä poliisille oman tutkintapyynnön raakkuesiintymän vahingoittumisesta. Se harkitsee myös luontovahinkoon liittyvän hallintomenettelyn aloittamista.
Kainuun ely-keskukselle tehtiin metsänkäyttöilmoitus raakkujoen alueen hakkuista tänä keväänä. Ely-keskus on siihen antamassaan kirjallisessa vastauksessa ohjeistanut toiminnanharjoittajaa huomioimaan raakut muun muassa siten, ettei koneilla saa ylittää niiden esiintymispaikkaa.
Hukkajoella kuolleiden erittäin uhanalaisten raakkujen määrä voi nousta jopa tuhansiin metsätyökoneiden ajettua niiden esiintymisalueen yli metsäyhtiö Stora Enson korjuutyömaalla.
– Sateet alkavat, ja vesi alkaa nousta. On mahdotonta siirtää kaikkia raakkuja, Metsähallituksen projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta sanoi sähköpostiviestissä perjantaiaamuna.
Pelastustyöt aloitettiin alkuviikosta
Metsähallitus päätti perjantaina, ettei Suomussalmen Hukkajoella yliajettujen jokihelmisimpukoiden eli raakkujen pelastustöitä jatketa viikonloppuna. Asiasta kertoi STT:lle Metsähallituksen projektijohtaja Pirkko-Liisa Luhta. Työt jatkuvat maanantaina.
Metsähallituksen luontopalvelujen LIFE Revives -projektin virtavesikunnostusryhmä aloitti raakkujen pelastustyöt alkuviikosta.
LIFE Revives on EU-rahoitteinen projekti, jonka tavoitteena on elvyttää Suomen, Ruotsin ja Viron raakkukantoja kohti suotuisaa suojelun tasoa.
– Sieltä hiekan ja siltin seasta kaivoimme henkitoreissaan olevia raakkuja, ja olemme siirtäneet niitä nyt niin paljon kuin olemme ehtineet joen yläosalle, Luhta kertoi STT:lle torstaina.
Luhta arvioi torstaina ajouran yläpuolisen alueen joenpohjan olevan hyvässä, luonnontilaisessa kunnossa. Niin oli myös metsäkoneiden kulkukohdan joenpohja ennen ympäristötuhoa.
– Luonnontilaisen jokiosuuden raakuilla on hyvä reaktiokyky, ne heti reagoivat kaikkeen. Ajouran alapuoliset raakut ovat flegmaattisia ja huonovointisia.
Hukkajoessa on Metsähallituksen teettämien tuoreiden mittausten perusteella kaiken kaikkiaan toistasataatuhatta raakkua.
Stora Enso kertoi tänään julkaisemassaan tiedotteessa, että se on päättänyt osallistua myös LIFE Revives -projektiin.
Maajohtaja Parven mukaan Stora Enson ensimmäinen prioriteetti on kuitenkin rajata vahingot hakkuualueella. Sen jälkeen on aika istua alas ja keskustella suojeluohjelman yhteistyön muodosta ja laajuudesta.
"Eihän luonnonsuojelulakia saa rikkoa"
Kainuun ely-keskuksen tietoon ei ole tullut muita keskuksen alueella sattuneita tapauksia, joissa olisi ajettu raakkuesiintymien yli. Asiasta kertoo STT:lle keskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen johtaja Sari Myllyoja.
– Toki eiväthän välttämättä kaikki tule meidän tietoomme, jos jotain sellaista tapahtuu, hän huomauttaa.
STT on nähnyt Kainuun ely-keskuksen Stora Ensolle lähettämät ohjeet maankäytöstä raakkujen esiintymäalueilla. Ohjeissa kerrotaan muun muassa, että yrityksen täytyy ottaa metsän käsittelyssä huomioon raakkua koskevat luonnonsuojelulakiin perustuvat rauhoitussäännökset ja lajin esiintyminen.
Ohjeet perustuvat suoraan luonnonsuojelulain momentteihin 70 ja 77 sekä metsälakiin.
– Vaikka ely-keskus ei olisi lausunut mitään, eihän luonnonsuojelulakia saa rikkoa. Pääsääntö on, että ohjeita ja lainsäädäntöä noudatetaan. Varmasti, jos jotakin sattuu, se tulee viranomaisten tietoon, Myllyoja sanoo.
Ohjeissa käytetään yhdessä kohdassa sanaa suositella, kun todetaan, että joen varteen olisi jätettävä 45 metriä käsittelemätöntä suojakaistaletta, josta varjostavan puuston poistamista tulee välttää. Myllyoja huomauttaa, että kyseisessä kohdassa on linkki Metsäkeskuksen ohjeisiin. Ohjeissa suojakaistaleesta puhuttaessa käytetään käskymuotoa.
– Kyllä se on ajateltu noudatettavaksi, hän kommentoi.
Tutkinnanjohtaja, rikosylikomisario Tiina Lehmus kertoi perjantaina STT:lle, ettei Hukkajoen tapauksen esitutkinnassa ole ilmennyt mitään uutta. Poliisi on kertonut tutkivansa tapausta törkeänä luonnonsuojelurikoksena. Lehmuksen mukaan asianosaisten kuulusteluja ei ole päästy vielä aloittamaan.
Raakku on avainlaji
Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu raakku on virtavesien avainlaji, joka pitää yllä muun ekosysteemin toimintaa. Metsähallitus kertoo nettisivuillaan, että raakku voi elää yli 200-vuotiaaksi ja on maamme pitkäikäisin eläinlaji. Ennätysyksilöt elävät lähes 300-vuotiaiksi.
Suurilla raakkuesiintymillä on tärkeä rooli jokivesien puhdistajina. Ely-keskus kertoo nettisivuillaan, että raakut suodattavat joka vuorokausi ravintoa haaliessaan noin 50 litraa vettä samalla puhdistaen sitä.
Raakku luo erinomaisen elinympäristön muille eliöille. Ely-keskus kertoo raakun esimerkiksi syövän itse vain osan suodattamastaan ravinnosta ja sylkevän loput joen pohjalle hyönteistoukille, joita puolestaan lohet ja taimenet syövät. Lisäksi raakku myllää joen pohjaa ja pitää pohjasoran hapekkaana.
Metsähallituksen mukaan raakun hävitessä ekosysteemistä sen mukana katoaa moni muukin laji.
Raakkukannat ovat heikentyneet monivaiheisen ihmistoiminnan tuloksena. Metsähallitus kertoo, että raakun taantumiseen ovat vaikuttaneet muun muassa uittoperkaukset, vesivoimarakentaminen sekä maa- ja metsätalouden ojitusten ja maanmuokkausten aiheuttama kiintoainekuormitus.
Raakkuja esiintyy vielä hieman yli sadassa erillisessä virtavesistössä Suomessa. Metsähallitus arvioi, että suurin osa Suomen raakkukannoista tulee kuolemaan ilman elvytystoimia, sillä populaatiosta alle viidenneksen arvioidaan olevan elinvoimainen tai vain ehkä tai osin elinvoimainen.
