Miksi raakun tappaminen maksaa 589 euroa ja saimaannorpan lähes kymppitonnin – näin hinnat määräytyvät
1:30Katso myös: Metsäkone jyräsi tuhansia äärimmäisen uhanalaisia raakkuja.
Julkaistu 23.08.2024 15:16
Tommi Forsman
tommi.forsman@mtv.fi
Suomussalmen Hukkajoella yritetään epätoivoisesti pelastaa metsäkoneen yliajamia jokihelmisimpukoita eli raakkuja. Suomessa rauhoitetun lajin tahallisen tuhoamisen ohjeelliset korvaussummat voivat olla kovia.
Hukkajoella jopa tuhannet erittäin uhanalaiset raakut ovat mahdollisesti kuolleet, kun Stora Enson tilaamalla korjuutyömaalla olleet metsäkoneet ajoivat niiden yli.
Poliisi tutkii tapausta poikkeuksellisella rikosnimikkeellä: törkeä luonnonsuojelurikos.
Jokihelmisimpukan “hintalapuksi” asetus säätää 589 euroa kappaleelta.
Yhden raakun korvaussumma on eurolleen sama kuin kyhmyjoutsenen.
Saimaannorppa puolestaan komeilee ”hinnaston” kärjessä.
Suojellun hylkeen tappamisesta on säädetty 9755 korvaussumma.
Myös naalin arvo on korkea, 7400 euroa.
Esimerkkejä korvaussummista
Valkoselkätikka 4037 euroa.
Tunturipöllö 3369 euroa.
Juovapunatäpläperhonen 1682 euroa.
Rantakäärme 252 euroa.
Merimetso 235 euroa.
Siili 101 euroa.
Vaivaishiiri 17 euroa.
Kaikki ohjeelliset korvausarvot voit tarkistaa täältä.
Oikeus ratkaisee syyllisyyden
Ympäristöneuvos Esko Hyvärinen ympäristöministeriöstä kertoo MTV Uutisille, että korvaussummat ovat ohjeellisia.
Tuomioistuin ratkaisee ja harkitsee, millaisen korvauksen se määrää maksettavaksi ja mitä tekijöitä tapauksiin liittyy.
– Ohjeellisten arvojen tarkoitus on auttaa tuomioistuimia rauhoitusmääräysten rikkomusten käsittelyssä ja korvausten määrittelyssä.
Luonnonsuojelulaki lähtee siitä, että yksilöiden tappamisen täytyy olla tahallista, jolloin se on luonnonsuojelulain vastaista.
– Jos esimerkiksi autolla ajaa vahingossa siilin päältä, se ei ole rikos, hän havainnollistaa.
Toisaalta tahallisuuden määritelmä voi täyttyä, jos ihminen on tietoinen, että omasta toiminnasta aiheutuu rauhoitettujen lajien yksilöiden kuolemista, vaikka niiden tappaminen ei olisi toiminnan tavoitteena.
– Esimeriksi raakkupuron tapauksessa, vaikka tarkoitus ei ole ollut tappaa, niin niitä on kuitenkin kuollut ja on ollut tiedossa, että purossa on raakkuja.
Ympäristöneuvos nostaa esiin, että Suomussalmen tapauksessa ELY-keskus oli ohjeistanut toimimesta alueella ennakkoon.
Mistä "hinnat" oikein tulevat?
Ympäristöministeriön mukaan korvausarvojen taustalla ovat loogiset laskukaavat, joissa huomioidaan esimerkiksi uhanalaisuus, lajin uusiutumiskyky ja esiintymispaikkojen määrät.
– Esimerkiksi EU ei velvoita korvauksiin, mutta on myös muita maita, joissa on vastaava käytäntö tai sitä valmistellaan, Hyvärinen valottaa taustaa.
Valtion korvauksena saamat rahat menevät normaalisti valtion budjettiin.
Ympäristöneuvos kertoo, että korvaussummat voivat muuttua, sillä asetusta päivitetään parhaillaan.
– Monet summat tulevat nousemaan, mutta joidenkin lajien arvot voivat laskea, jos lajin tilanne on merkittävästi parantunut. Taustalla on muun muassa rahan arvon muutos ajan kuluessa.
"Rahalla ei saa tekemättömäksi"
Luonnonsuojeluliiton liittohallituksen puheenjohtaja HannaHalmeenpää on seurannut järkytyksellä Suomussalmen tapauksesta kirjoitettuja uutisia.
– Sanattomaksi vetää luonnonsuojelujärjestön näkökulmasta. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella kyseessä on ilmeisesti tahallinen viranomaisten määräyksistä ja ohjeistuksista piittaamattomuus.
Halmeenpään mukaan luontoa ei voi mitata rahassa eikä tehtyä saa rahallakaan tekemättömäksi.
– Tämä on esimerkki, miten luontokatoa pahimmillaan ja törkeimmillään aiheutetaan.
– Kustannustehokkainta olisi, ettei tällaista tapahtuisi niin rahaa ei kuluisi myöskään ennallistamistoimiin, joita siellä tehdään tälläkin hetkellä hiki hatussa.
Puheenjohtajan mukaan liitossa ei ole pohdittu, ovatko korvaussummat asetuksessa kohdillaan.
– Näin on säädetty ja sitä noudatettakoon. Oikeuslaitos varmasti ratkaisee, mikä korvaussumma lopullisesti onkaan.
– Pidän raakulle asetettua arvoa vähintäänkin kohtuullisena ja oikeudenmukaisena.
