Lahden poliisivankilan tapahtumat ovat herättäneet runsaasti keskustelua viime päivien aikana. Poliisijohtaja Sanna Heikinheimo kirjoittaa eilen Poliisiblogissa julkaistussa kirjoituksessa siitä, kuinka poliisin toimintaa pitää arvioida läpinäkyvästi.
Päijät-Hämeen käräjäoikeus julkaisi perjantaina videon, joka liittyy oikeudessa käsiteltävänä olevaan putkapahoinpitelyyn. Videolla olevaa poliisimiestä ja kahta vartijaa syytetään törkeästä pahoinpitelystä sekä virkavelvollisuuden rikkomisesta Lahdessa sijaitsevassa putkassa.
– Tapahtumien kulkuun tai julkisuudessakin olleen videon sisältöön emme asian oikeuskäsittelyn keskeneräisyydestä johtuen ota tässä vaiheessa kantaa, Heikinheimo kirjoittaa blogitekstissään.
Syytteessä olevat työntekijät on pidätetty virasta.
Heikinheimon mukaan asiasta noussut kansalaiskeskustelu korostaa sitä, kuinka poliisin oman toiminnan jatkuva arviointi on tärkeää. Toiminta luo perustan suomalaisten luottamukselle.
– Se on meille toimintamme elinehto.
Lue myös: Tämän videon poliisi halusi salata: Poliisijoukon putkassa maihin laittama mies meni elottomaksi – katso väitetyt nyrkiniskut
”Rikosepäilyjen salaaminen ei ole poliisin intressissä”
Tapauksen yhteydessä on puitu myös rikostutkintaan liittyvien asiakirjojen julkisuutta.
– Haluan korostaa, että poliisiin kohdistuvien rikosepäilyjen salaaminen ei ole millään tavalla poliisin intressissä, päinvastoin.
– Toimintamme on oltava etenkin tämän tyyppisissä asioissa niin avointa ja läpinäkyvää kuin se lain puitteissa on mahdollista, Heikinheimo jatkaa kirjoitustaan.
Hän toteaa myös, että aina poliisia koskevissa rikosepäilyissä tutkinnanjohtajana toimii syyttäjä, joka vastaa asiakirjojen julkisuudesta. Sama pätee myös kyseisessä tapauksessa.
– Poliisi vastaa poliisin tutkintavastuulla olevien rikosasioiden asiakirjojen julkisuudesta ja Poliisihallituksen julkisuuskäsikirjaa koskeva kantelu on eduskunnan oikeusasiamiehen arvioitavana, Heikinheimo kertoo.
Poliisin mielestä on hyvä, että julkisuuslakiin ja aiempiin laillisuusvalvojien päätöksiin perustuvat tulkinnat saadaan “koeponnistettua ylimmillä laillisuusvalvojilla”.
– Olemme avoimia keskustelulle ja tarvittaessa muutoksille, Heikinheimo toteaa.
Lue myös:Ihmisoikeusjuristin mukaan Lahden kaltaisia väkivaltatapauksia on ollut useita viime vuosina – ihmettelee poliisin salailua: "Kenen yksityisyyttä tässä suojellaan?"
”Poliisilla on oikeus käyttää lievintä tilanteeseen sopivaa voimakeinoa”
Poliisin voimakeinojen käyttämisestä on säädetty laissa, ja periaatteena on käyttää lievintä mahdollista keinoa.
– Jos puhuminen ei riitä, poliisilla on oikeus käyttää lievintä tilanteeseen sopivaa voimakeinoa, Heikinheimo sanoo.
Kuluneen kolmen vuoden aikana poliisi on joutunut turvautumaan voimakeinoihin noin 2000 kertaa vuodessa, kun yhteensä hälytystehtäviä kerääntyy miljoona. Käsirautojen käyttäminen on ollut yleisin voimakeino.
Voimakeinojen käyttö maltillista
Viime vuosina valtakunnansyyttäjän toimistoon on saapunut 700–900 poliisirikosasiaa vuodessa. Syyttäjän mukaan suuressa osassa ei ole ollut syytä epäillä rikosta.
– Edellä mainittujen tietojen perusteella voi sanoa, että voimakeinojen käyttö on maltillista.
Heikinheimon mukaan tilastoja siitä, kuinka usein poliisin voimankäyttö johtaa rikosepäilyyn ei heidän tietojensa mukaan ole.
– Asiaan liittyvien tilastojen mahdollisesta tarpeellisuudesta onkin hyvä keskustella.
Poliisihallitus seuraa tiivisti Lahden poliisivankilan tapahtumiin liittyvää oikeudenkäyntiä, ja päättää sen jälkeen jatkotoiminpiteistä.
– Sillä välin toivomme tuomioistuimelle rauhaa käsitellä asia loppuun, Heikinheimo lopettaa kirjoituksensa.
Juttua korjattu 28.8. klo 18:41: Poliisi on turvautunut voimakeinoihin 2000, ei 7000 kertaa. Aiempi luku perustui poliisihallituksen tilastoon mutta oikea luku on 2000, kertoo poliisin voimankäyttöä selvittänyt tutkija Henri Rikander.