Suomi aikoo puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan selvittää erilaisia vaihtoehtoja sille, miten puolustusliitto Nato on jatkossa läsnä Suomessa.
Kaikkonen arvioi maanantaina Maanpuolustuskurssin avajaisissa pitämässään puheessa, että Naton tulevaisuuden sijoittumisen ja rakenteen täytyy olla Suomen turvallisuutta hyödyttävää mutta myös puolustusliitossa perusteltuja.
Hän totesi puheessaan, että Naton infrastruktuurin mahdollisessa sijoittamisessa Suomen alueelle "on jo havaittavissa lievää asemiin ajoa".
– Naton komento- ja joukkorakenteeseen liittyvät kysymykset ovat Nato-puolustuspolitiikan kovinta ydintä, eikä suinkaan asia, joka on vain Suomen päätettävissä, sanoi Kaikkonen.
Hän lisäsi, ettei Nato ole kuitenkaan toistaiseksi työntänyt rakenteitaan jäsenmaihinsa.
Kaikkonen kertoi myös, että Suomi aikoo moninkertaistaa Natoon sijoittamansa sotilaiden määrän tulevina vuosina.
Suomi on tällä hetkellä Naton tarkkailijajäsen. Suomesta ja Ruotsista tulee puolustusliiton täysjäseniä, kun kaikki sen nykyiset jäsenvaltiot ovat ratifioineet maiden liittymisen.
Tällä hetkellä Ruotsin ja Suomen liittymisen on ratifioinut 27 Naton 30:stä nykyisestä jäsenmaasta.
Lue lisää: MTV seuraa Nato-jäsenyyden etenemistä
Kivinen: Olemme Venäjän rajanaapuri
Puolustusvoimien komentaja, kenraali Timo Kivinen kertoi omassa puheessaan, että Puolustusvoimat käy jatkuvaa keskustelua Naton kanssa siitä, miten Suomi sijoitetaan jatkossa puolustusliiton komentorakenteeseen ja miten Suomi osallistuu Naton yhteiseen puolustukseen.
– Suomen tuleviin velvoitteisiin vaikuttaa se, että olemme Venäjän rajanaapuri, Kivinen sanoi.
Maanantaina Helsingissä käynnistyy myös työkokous Suomen liittymisestä puolustusliittoon, ja kokouksen vuoksi Helsingissä vierailee Naton koulutusta ja muutosta ohjaavan transformaatioesikunnan komentaja, kenraali Philippe Lavigne.
– Vaikka olemme Naton kumppaneina vuosikausia kehittäneet yhteensopivuutta, kaikkien jäsenyyteen liittyvien kokonaisuuksien käytännön toteuttaminen kestää useampia vuosia, arvioi Kivinen.
Myös puolustusministeri Kaikkonen arvioi puheenvuorossaan, että Nato-jäsenyyteen liittyvien käytännön asioiden määrä on valtava.
Kivinen: Ukraina nappasi vastahyökkäyksellään aloitteen
Puolustusvoimien komentaja Kivinen kommentoi omassa avauspuheenvuorossaan myös Ukrainan sotaa.
Kivinen arvioi, että lännen sotilaallinen tuki Ukrainalle on edelleen ensiarvoisen tärkeää sille, miten Ukraina onnistuu puolustustaistelussaan Venäjää vastaan.
Kivinen totesi, että Venäjä pyrkii kaikin tavoin haastamaan länsivaltioiden kansalaisten kestokykyä, jotta maiden yhteinen rintama horjuisi. Hän arvioi, että Ukraina on saanut menestystä vastahyökkäyksellään ja saanut sodankäynnin aloitteen itselleen.
Sodan loppua ei hänen mukaansa ole kuitenkaan näköpiirissä ja myös tuleva talvi vaikuttaa sodan osapuolten toimintakykyyn. Hän arvioi myös, että sodan lopputulemalla on paljon kauaskantoisemmat vaikutukset kuin vain sillä, miten Venäjän ja Ukrainan väliset asiat ratkeavat.
– Kyse on siitä, miten sodan seuraukset vaikuttavat laajemmin maailmanjärjestykseen, Kivinen sanoi.