Nyt se on virallista! Suomi on Naton jäsen – MTV seurasi Nato-jäsenyyden etenemistä

Suomen Nato-jäsenyys etenee 9:14
Tutkija Iro Särkkä kertoo, miksi Suomen tie Natoon sujui niin vauhdikkaasti.

MTV Uutiset seurasi tässä artikkelissa Suomen Nato-jäsenyyden etenemistä.

Tiistai 4.4. 

Suomi on nyt Naton jäsen

Suomi on puolustusliitto Naton jäsen. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on juuri tallettanut Suomen liittymisasiakirjan Brysselissä. Haavisto ojensi asiakirjan Yhdysvaltain ulkoministerille Antony Blinkenille.
Suomen jäsenyyshakemuksesta jäsenyyteen ehti kulua aikaa alle vuosi. Suomi haki Naton jäsenyyttä 17. toukokuuta viime vuonna.
Suomesta tuli Naton 31. jäsenmaa päivänä, jolloin Naton perustamisesta tulee kuluneeksi tasan 74 vuotta. (STT)

Maanantai 3.4.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vahvisti tänään kello 14 pitämässään tiedotustilaisuudessa, että Suomesta tulee huomenna virallisesti Naton täysivaltainen jäsen. Tasavallan presidentin kanslia julkisti samoihin aikoihin vahvistan tiedotteen. 

Tiedotteessa sanotaan näin: 

"Suomesta tulee puolustusliitto Naton jäsen tiistaina 4. huhtikuuta 2023. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö matkustaa Brysseliin ja osallistuu Naton päämajassa järjestettävään viralliseen liittymisseremoniaan.

Suomi tallettaa Pohjois-Atlantin sopimuksen liittymiskirjansa Yhdysvaltain hallitukselle Brysselissä tiistaina 4. huhtikuuta ennen Naton ulkoministerikokouksen alkua. Talletuksen tekee ulkoministeri Pekka Haavisto. Suomen Nato-jäsenyyttä juhlistava lipunnostoseremonia järjestetään Naton päämajassa liittymiskirjan talletuksen jälkeen.

Presidentti Niinistö ja Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg pitävät tilaisuudessa puheet. Ennen tilaisuuden alkua presidentillä ja pääsihteerillä on kahdenvälinen tapaaminen ja yhteinen lehdistötilaisuus. 

Presidentti Niinistön ja ulkoministeri Haaviston lisäksi lipunnostoseremoniaan osallistuu puolustusministeri Antti Kaikkonen."

Lauantai 1.4.

Suomen Nato-jäsenyys on nytkähtänyt huomattavasti eteenpäin.

Perjantai 17.3.

20.43: Yhdysvallat kehottaa Turkkia etenemään myös Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioimisessa

Yhdysvaltain hallinto sanoo, että Turkin päätös edetä Suomen Nato-jäsenyyden ratifioimiseksi on tervetullut ja kehottaa Turkkia toimimaan samoin myös Ruotsin jäsenhakemuksen kohdalla.

Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Jake Sullivan kertoo Yhdysvaltain odottavan, että Suomen Nato-jäsenyys saadaan pikaisesti maaliin.

Sullivanin mukaan Yhdysvallat kehottaa Turkkia ratifioimaan pikaisesti myös Ruotsin jäsenyyden.

Lisäksi maa kehottaa Unkaria viemään loppuun Suomen ja Ruotsin ratifioinnin ilman viivästyksiä.

18.31 Turkin Nato-päätös ei tullut yllätyksenä Ruotsissa

Ruotsin ulkoministerin Tobias Billströmin mukaan Ruotsissa oltiin valmistauduttu tilanteeseen, jossa Turkki ilmoittaisi olevansa valmis ratifioimaan vain Suomen Nato-jäsenyyden. Se ei kuitenkaan ollut kehitys, jota olisimme toivoneet, Billström sanoi lehdistötilaisuudessa Tukholmassa.

Billström korosti, ettei Turkin päätös muuta mitään lyhyellä aikavälillä. Hän viittasi Ruotsin lukuisiin kahdenvälisiin puolustusyhteistyösuhteisiin ja sanoi maan olevan nyt paremmin turvassa kuin ennen Nato-jäsenyyden hakemista.

Ulkoministerin mukaan myös kahdenvälinen yhteistyö Suomen ja Naton kanssa jatkuu ennallaan Turkin päätöksestä huolimatta.

17.54 Stoltenberg: Turkin päätös vahvistaa Suomen, Ruotsin ja Naton turvallisuutta

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoo, että Turkin päätös ratifioida Suomen Nato-jäsenyys vahvistaa Suomen, Ruotsin ja Naton turvallisuutta. Stoltenberg kommentoi asiaa Naton verkkosivuilla.

Stoltenberg sanoo odottavansa liittymisprosessin saattamista nopeasti päätökseen ja Suomen ja Ruotsin toivottamista Nato-perheeseen täysjäseninä mahdollisimman pian.

Stoltenbergin mukaan tärkeintä on, että Suomesta ja Ruotsista tulee nopeasti Naton täysjäseniä, eikä se, liittyvätkö maat täsmälleen samaan aikaan.

Jo päätös kutsua Suomi ja Ruotsi jäseneksi viime vuonna vahvisti perusteellisesti maiden suhdetta Natoon ja paransi niiden turvallisuutta huomattavasti, hän sanoo.

17.13: Unkarin parlamentti äänestää Suomen Nato-jäsenyydestä 27. maaliskuuta

Unkarin kansalaisliitto Fideszin ryhmäjohtaja kertoo, että Suomen Nato-jäsenyydestä äänestetään maan parlamentissa 27. maaliskuuta. Aiempien unkarilaislehden tietojen mukaan äänestys olisi tapahtunut muutamaa päivää myöhemmin.

Unkarin parlamentin jäsen Máté Kocsis kirjoittaa Facebook-sivuillaan, että äänestystä on päätetty aikaistaa.

– Aiomme aikaistaa parlamentin äänestystä (Suomen Nato-jäsenyydestä) 27. maaliskuuta ja äänestämme yksimielisesti puolesta, Kocsis sanoi lausunnossaan.

Kocsis mainitsee, että Fideszin parlamenttiryhmä päättää Ruotsin Nato-jäsenyydestä myöhemmin, kuitenkaan tarkentamatta aikataulua äänestykselle. 

17.08: Erdogan: Turkki aloittaa Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymisprosessin

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kertoi yhteisessä tiedotustilaisuudessa presidentti Niinistön kanssa, että Turkki on päättänyt aloittaa Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymisprosessin.

Presidentti Sauli Niinistö tapaa tänään Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin Ankarassa. Niinistö kertoi ennen matkaansa, että hän menee Turkkiin vastaanottamaan Erdoganin ilmoituksen Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointia koskevasta päätöksestä.

Niinistön mukaan turkkilaiset olivat toivoneet, että hän olisi paikalla kuulemassa ilmoitusta henkilökohtaisesti presidentiltä presidentille.

Niinistö matkusti Turkkiin jo eilen. Työvierailun ensimmäisen päivän ohjelmassa oli tutustuminen Turkin maanjäristyksen tuhoihin maan kaakkoisosassa.

Niinistön mukana Turkissa vierailee myös ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Torstai 16.3

Unkarilaislehden mukan maa aikoo äänestää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinneista 31. maaliskuuta.

Uudesta äänestyspäivästä on sovittu yhdessä valtapuolue Fideszin sekä KdNP:n kanssa.

Äänestys oli määrä pitää tulevana maanantaina, mutta Fidesz perui parlamentin istunnon ja lykkäsi asiaa myöhemmäksi.

Perjantai 3.3.

Unkarin parlamentin varapuhemies Csaba Henden johtama valtuuskunta vierailee eduskunnassa ensi keskiviikkona. Valtuuskuntaan kuuluvat kansalliskokouksen ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Zsolt Nemeth sekä Euroopan parlamentin jäsenet Kinga Gal ja Balazs Hidve.

Valtuuskunta tapaa eduskunnassa puhemies Matti Vanhasen (kesk.) ja eduskuntaryhmien sekä ulkoasiain- ja puolustusvaliokuntien edustajia. Valtuuskunnalla on erillinen tapaaminen suuren valiokunnan puheenjohtajan Satu Hassin (vihr.) kanssa.

Unkarin parlamentti käsittelee parhaillaan Suomen Nato-jäsenyyttä. Asian käsittelyä on siirretty useaan otteeseen viime syksystä lähtien. Unkari ja Turkki ovat ainoat Nato-maat, jotka eivät vielä ole hyväksyneet Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä.

Kolmikantaneuvottelut Turkin, Suomen ja Ruotsin välillä ovat jatkumassa niin ikään ensi viikolla torstaina 9. maaliskuuta.

Maanantai 27.2.

Seuraava Turkin, Ruotsin ja Suomen välinen Nato-jäsenyyksien ratifiointia koskeva tapaaminen järjestetään maaliskuun 9. päivä, sanoo Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglu uutistoimisto Reutersin mukaan.

Turkin ulkoministerin mukaan Turkki ei voi hyväksyä Ruotsin Nato-hakemusta, ellei Madridin sopimusta panna täytäntöön. Sopimus solmittiin Suomen, Ruotsin ja Turkin välillä viime kesänä Turkin huolien huomioimiseksi ennen maiden Nato-jäsenyyksien ratifiointeja.

Ankarassa puhunut Cavusoglu sanoi, että tapaaminen järjestetään Brysselissä ja siinä keskustellaan sopimuksen täytäntöönpanosta.

Maiden väliset keskustelut ovat olleet jäissä tammikuun lopulta lähtien sen jälkeen kun äärioikeistolainen poliitikko poltti koraanin Tukholmassa mielenosoituksen yhteydessä.

Turkki ja Unkari ovat ainoat Nato-maat, jotka eivät ole vielä ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä.

Torstai 23.2.

Seuraava Turkin, Ruotsin ja Suomen välinen Nato-jäsenyyksien ratifiointia koskeva tapaaminen järjestetään maaliskuun puolivälissä, Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson kertoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle keskiviikkona.

Kristerssonin mukaan tapaamisen päivämäärä on jo tiedossa, mutta hän ei halunnut paljastaa sitä ennen kuin asia on vahvistettu virallisesti.

Maiden väliset keskustelut ovat olleet jäissä tammikuun lopulta lähtien sen jälkeen kun äärioikeistolainen poliitikko poltti koraanin Tukholmassa mielenosoituksen yhteydessä.

Keskiviikkona Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoi MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa Suomen odottavan tietoja seuraavasta neuvottelusta.

Haaviston mukaan seuraavan neuvottelun paikka olisi Bryssel.

Turkki ja Unkari ovat ainoat Naton jäsenmaat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä.

Keskiviikko 22.2.

Unkari aikoo käsitellä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä maaliskuun alussa. Tieto käy ilmi maan parlamentin aikataulutiedoista, jotka julkaistiin keskiviikkona parlamentin nettisivuilla.

Aikataulutietojen mukaan yleiskeskustelu asiasta käydään parlamentissa ensi viikolla ja äänestys järjestetään sitä seuraavalla viikolla kummankin maan osalta erikseen.

Unkari on lykännyt Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifioimista useaan kertaan. Se ei ole kuitenkaan ilmaissut, että Suomen ja Ruotsin jäsenyyksille olisi mitään esteitä. Unkarin oppositio on syyttänyt hallitsevaa Fidesz-puoluetta tarpeettomasta viivyttelystä.

Unkari on Turkin lisäksi ainoa Nato-maa, joka ei ole vahvistanut Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä sotilasliitossa. Jäsenyys vaatii kaikkien maiden hyväksynnän.

Tiistai 21.2.

Unkarilainen oppositiolehti HVG kertoo, että Unkarin parlamentti aloittaisi ensi viikolla Suomen ja Ruotsin Nato-hakemusten käsittelyn.

Lehden mukaan parlamentin esityslistaehdotuksen mukaan keskustelu ratifioinnista alkaisi keskiviikkona 1. maaliskuuta.

Lehden tietojen mukaan äänestys olisi vasta sitä seuraavalla viikolla.

Unkari ja Turkki ovat ainoat Nato-maat, jotka eivät ole vielä antaneet hyväksyntää Suomen ja Ruotsin jäsenyydelle.

HVG:n uutisesta kertoi aiemmin Yle.

Oppositiopuolue Momentumin kansanedustaja Marton Tompos kertoi aiemmin Uutissuomalaiselle, että yleiskeskustelu ratifioinnista olisi ensi viikolla.

(STT)

Lauantai 14.1.

Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin hallinto aikoo pyytää kongressilta luvan myydä F-16-hävittäjiä Turkille, kertoo Wall Street Journal nimettömiin hallintolähteisiin nojaten.

Lähteiden mukaan tarkoituksena on saada Turkki hyväksymään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet.

Maanantai 5.12.

Hallitus antaa tänään lakiesityksen eduskunnalle Suomen liittymisestä Natoon. Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) pitää esityksestä tiedotustilaisuuden aamupäivällä valtioneuvoston ylimääräisen istunnon jälkeen.

Tarkoitus on, että eduskunta voisi jo alkaa käsitellä Natoon liittymistä koskevaa päätöstä, vaikka jäsenyys vielä odottaa ratifiointia kahdessa maassa. 

Haavisto kertoi viime viikolla, että Unkari on luvannut ratifioida Suomen ja Ruotsin jäsenyyden helmikuun alussa. Turkin ratifioinnille ei ole vielä aikataulua tiedossa.

Keskiviikko 30.11

Unkari on luvannut ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ilman ongelmia helmikuun alussa, kertoo ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.).

Haavisto ja Ruotsin ulkoministeri tapasivat Naton ulkoministerikokouksessa Romaniassa tänään Unkarin ulkoministerin Peter Szijjarton. Szijjarto välitti Suomelle ja Ruotsille pääministeri Viktor Orbanin viestin ratifioinnin aikataulusta. Unkarilla ei ole ennakkoehtoja ratifioinnille.

Haaviston mukaan viesti on myönteinen.

Unkari ja Turkki ovat ainoat Nato-maat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyksiä. (STT)

Torstai 24.11.

Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki kertoi tänään torstaina saaneensa lupauksen Unkarin pääministeriltä Viktor Orbanilta siitä, että Unkari ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ensi vuoden alussa. 

– Pyysin pääministeri Orbania ratifioimaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet mahdollisimman nopeasti, Morawiecki sanoo.

Morawieckin mukaan Orban oli luvannut ratifioinnin tapahtuvan ensi vuoden alussa, ensimmäisessä parlamentin istunnossa.

Asiasta kertoo uutistoimisto Reuters.

Keskiviikko 16.11.

Unkari kertoo ratifioivansa Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyydet ennen Turkkia. Asiasta kertoi pääministeri Viktor Orbanin kansliapäällikkö uutistoimisto Reutersin mukaan tiedotustilaisuudessa tänään keskiviikkona.

Unkari ja Turkki ovat ainoat Naton jäsenet, jotkaeivät ole vielä hyväksyneet liittymistä. 

Unkarin hallitus on toimittanut asiaa koskevan lain eduskunnalle, mutta sitä ei ole vielä viety keskusteluun ja äänestykseen.

Lauantai 22.10.

Unkarin pääministeri Viktor Orbanin kansliapäällikön mukaan maa aikoo ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden joulukuun puoliväliin mennessä, kertoo uutissivusto Politico.

Kansliapäällikkö kertoi tiedotustilaisuudessa lauantaina, että Unkarin hallitus tukee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Nato-jäsenyyden hyväksymiseen liittyvät asiakirjat on kansliapäällikön mukaan annettu maan parlamentille.

Unkari ja Turkki ovat ainoat Nato-maat, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Tiistai 27.9. 

Slovakian parlamentti on ratifioinnut Suomen Nato-jäsenyyden. Asiasta kertoo Suomen puolustusministeri Antti Kaikkonen Twitterissä.

– 28/30. Homma etenee, Kaikkonen toteaa ratifoinnin tehneiden maiden lukumäärään.

Maanantai 19.9.

16.03: Naton esikuntakomentaja vierailulla Suomessa

Naton koulutusta ja muutosta ohjaavan transformaatioesikunnan komentaja, kenraali Philippe Lavigne on vieraillut Suomessa tänään. Vierailunsa aikana Lavigne on tavannut muun muassa puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.).

Kaikkonen kertoo Twitterissä keskustelleensa Lavignen kanssa ajankohtaisesta turvallisuudesta ja Suomen Nato-jäsenyyteen valmistautumisesta. 

– Keskustelujen henki ja tekemisen meininki hyvä. Homma etenee, Kaikkonen tviittasi.

Lauantai 17.9.

20.48: Suomi osallistuu ensi kerran tarkkailijajäsenenä Naton sotilaskomitean kokoukseen

Sotilasliitto Naton sotilaskomitean puheenjohtaja, amiraali Rob Bauerin mukaan Suomen ja Ruotsin liittyminen Natoon lisää Itämeren turvallisuutta ja vahvistaa koko liittoumaa.

Perjantaina Tallinnassa alkaneeseen Naton sotilaskomitean kokoukseen osallistuivat Naton jäsenmaiden komentajat sekä nyt ensi kerran kutsuttuna tarkkailijajäsenten Suomen ja Ruotsin puolustusvoimien komentajat Timo Kivinen ja Micael Bydén.

– Keskusteluissa käsiteltiin Naton operaatioita ja liittouman tulevaisuuden kehitystä, Ukrainan sotaa unohtamatta, Kivinen kirjoitti Twitterissä lauantaina.

Bauer sanoi lauantai-iltaisessa tiedotustilaisuudessa, että Ruotsin ja Suomen edustajien kanssa ei puhuttu tarkemmin liittymisprosessista.

–  Keskustelut maiden roolista Natossa aloitetaan, kun kaikki jäsenmaat ovat hyväksyneet liittymisen. He olivat täällä oppimassa, miten keskustelemme näistä asioista ja mistä keskustelemme, Bauer sanoi.

Kokous päättyy sunnuntaina.

Perjantai 16.9.

20.01: Espanjakin ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet 

Espanjan parlamentti kertoo hyväksyneensä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet eilen.

Naton 30 jäsenmaasta siis ainoastaan Slovakia, Turkki ja Unkari eivät ole vielä ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä.

19.00: Portugali ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet

Portugalin parlamentti on hyväksynyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet. Maan ulkoministeriö kertoo asiasta Twitterissä. 

Naton 30 jäsenmaasta ainoastaan Espanja, Slovakia, Turkki ja Unkari eivät ole vielä ratifioineet Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä.

Eilen Suomen ja Ruotsin jäsenyydet ratifioi Kreikka. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys toteutuu vasta, kun kaikki 30 jäsenmaata ovat hyväksyneet liittymisen.

Erityisesti Turkin hyväksyntä on edennyt kangerrellen. Suomen, Ruotsin ja Turkin edustajat keskustelivat viime kuun lopulla ratifiointiin liittyvistä kysymyksistä.

Aiemmin Suomen ja Ruotsin jäsenyydet ovat ratifioineet Albania, Belgia, Britannia, Bulgaria, Hollanti, Islanti, Italia, Kanada, Kreikka, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Montenegro, Norja, Pohjois-Makedonia, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovenia, Tanska, Tsekki, Viro ja Yhdysvallat.

Juttua täydennetty kello 19.15.

Torstai 15.9.

Kreikka on ratifioinut Suomen Nato-jäsenyyden

Puolustusministeri Antti Kaikkonen kertoo asiasta Twitterissä. Kaikista 30 Nato-maasta 25 on nyt hyväksynyt Suomen ja Ruotsin uusiksi Nato-maiksi.

Ratifiointi puuttuu vielä viideltä maalta eli Espanjalta, Portugalilta, Slovakialta, Turkilta ja Unkarilta.

Keskiviikko 31.8.

Tšhekki on ratifioinut Suomen Nato-jäsenyyden, kertoo Suomen ulkoministeriö Twitter-tilillään.

Suomen Nato-jäsenyyden on tähän mennessä ratifioinut 24 Naton 30 jäsenmaasta. Ratifioinnit puuttuvat vielä Espanjalta, Kreikalta, Portugalilta, Slovakialta, Turkilta ja Unkarilta.

Nato-jäsenyys tulee ratifioida kaikissa sotilasliiton 30 nykyisessä jäsenmaassa.

Tšekki hyväksyi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden jo 27. elokuuta, mutta virallinen ratifiointi vaati vielä Tšekin presidentin Miloš Zemanin hyväksynnän.

Perjantai 26.8.

Turkki, Suomi ja Ruotsi ovat tänään käyneet neuvotteluja Natosta Vantaalla järjestetyssä tapaamisessa

Ulkoministeri Pekka Haavisto kuvaa tämänpäiväisiä Suomessa käytyjä neuvotteluja hyvähenkisiksi. Neuvotteluissa puitiin Madridissa kesäkuussa allekirjoitettua yhteisymmärrysasiakirjaa.

Haavisto ei itse ollut neuvotteluissa paikalla, sillä tapaamista veti suunnitellusti virkamiesjohto.

– Sikäli kuin tiedän, niin neuvottelut ovat edenneet hyvässä hengessä ja ne tulevat varmasti saamaan jatkoa. Turkin kanssa halutaan käydä keskusteluja heidän toivomistaan aiheista, jotka liittyvät turvallisuuteen ja terrorismiin, Haavisto kommentoi MTV Uutisille.

Keskiviikko 24.8.

Suomen, Ruotsin ja Turkin välinen Nato-tapaaminen järjestetään Suomessa perjantaina

Ruotsin ulkoministeri Ann Linde kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle, että Suomen, Ruotsin ja Turkin välinen tapaaminen järjestetään Suomessa perjantaina.

Tapaaminen liittyy Madridin Nato-huippukokouksessa kesäkuussa tehtyyn Suomen, Ruotsin ja Turkin kolmikantasopimukseen. Keskusteluja jatketaan Madridissa laaditun yhteisymmärrysasiakirjan pohjalta.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi maanantaina, että maiden välisessä virkamiestapaamisessa kuunnellaan Turkin huolia ja kerrotaan Turkille Suomen lainsäädännöstä ja sen asettamista rajoitteista. 

Perjantai 19.8.

13.48: Yhdysvaltojen ratifiointiprosessin viimeinen vaihe ohi – ratifiointiasiakirjat Naton tallelokeroon

Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken tiedotti Twitterissä, että hän on tänään luovuttanut Yhdysvaltain Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiin liittyvät ratifiointiasiakirjat Natolle talletettavaksi. Blinken sanoo, että se on viimeinen vaihe Yhdysvaltojen ratifiointiprosessissa.

Lauantai 14.8.

8.22: Ranskan presidentti Emmanuel Macron hyväksyy Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden

Ranskan presidentti Emmanuel Macron on allekirjoittanut pöytäkirjat, joilla Ranska hyväksyy Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet, kertoo Ranskan presidentinkanslia.

Ranskan senaatti ja parlamentin alahuone eli kansalliskokous olivat hyväksyneet ja ratifioineet jo aiemmin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden.

Tshekin parlamentin alahuoneen odotetaan ratifioivan jäsenyydet elokuun lopulla. Lisäksi ratifioinnit puuttuvat vielä Slovakialta, Unkarilta, Espanjalta, Portugalilta, Kreikalta ja Turkilta.

Torstai 11.8.

16.56: Tshekin senaatti antoi hyväksyntänsä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle 

Tshekin senaatti on hyväksynyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden, kertoo senaatin puhemies Milos Vystrcil Twitterissä. Vystricilin mukaan senaatti oli päätöksessään yksimielinen.

Seuraavaksi Tshekin parlamentin alahuoneen on vielä äänestettävä jäsenyyden ratifioinnista.

Vystrcil kertoo, että äänestys tapahtuu elokuun lopulla ja hän uskoo alahuoneen ratifioivan Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset.

Tshekin ohella hakemusten ratifiointi on yhä tekemättä Naton jäsenmaista Slovakialla, Unkarilla, Espanjalla, Portugalilla, Kreikalla ja Turkilla.

Torstai 4.8.

4.55: Yhdysvaltain senaatti antoi tukensa Suomen Nato-jäsenyydelle

Yhdysvalloissa senaatti on odotetusti antanut hyväksyntänsä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksille.

Senaatti äänesti asiasta varhain torstaina Suomen aikaa. Sadasta senaattorista 95 äänesti Suomen jäsenyyden ratifioinnin puolesta.

Vastaan äänesti republikaanisenaattori Josh Hawley. Lisäksi republikaani Rand Paul äänesti tyhjää.

Hyväksyntää pidettiin jo ennen äänestystä varsin varmana, sillä se tarvitsi senaatissa kahden kolmasosan tuen.

Yhdysvaltain kongressin edustajainhuone hyväksyi jo heinäkuussa päätöslauselman, joka kannattaa Suomen ja Ruotsin liittymistä sotilasliitto Natoon.

Nato-jäsenyys tulee ratifioida eli vahvistaa kaikissa sotilasliiton 30 nykyisessä jäsenmaassa.

Keskiviikko 3.8.

22.40: Niinistö keskusteli senaattorin kanssa ennen äänestystä

Presidentti Sauli Niinistö kertoo keskustelleensa puhelimitse Yhdysvaltojen senaatin republikaanijohtaja Mitch McConnelin kanssa ennen äänestystä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnista. 

– Kiitin häntä lujasta tuesta Suomen Nato-jäsenyydelle. Keskustelimme vielä tarvittavista ratifioinneista ja jaoimme syvän huolen maailmanlaajuisesta turvallisuudesta.

17.42: Italian senaatin hyväksynnän myötä maa ratifoi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden

Italian senaatti on tänään omalta osaltaan hyväksynyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden. 

Italian parlamentin alempi kamari eli edustajainhuone hyväksyi Naton laajentumisen eilen selvin luvuin.

Senaatissa annettiin 202 jaa-ääntä. 13 senaattoria vastusti ja kaksi äänesti tyhjää.

Senaatin hyväksynnän myötä Italiasta tuli 22. maa, joka on ratifioinut Suomen ja Ruotsin liittymisen Natoon.

5.36: Ranskan kansalliskokous hyväksyi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden

Ranskan kansalliskokous on ratifioinut Suomen ja Ruotsin liittymisen sotilasliitto Natoon, uutisoi muun muassa ranskalaislehti Le Figaro. Parlamentti päätti asiasta paikallista aikaa myöhään illalla.

Lehden mukaan 209 edustajaa äänesti jäsenyyden puolesta ja 46 sitä vastaan.

Eilen tiistaina Italian parlamentin alempi kamari eli edustajainhuone ratifioi Suomen ja Ruotsin liittymisen Natoon.

Tiistai 2.8.

18.55: Italian parlamentin edustajainhuone ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden

Italian parlamentin alempi kamari eli edustajainhuone on tänään omalta osaltaan ratifioinut Suomen ja Ruotsin liittymisen Natoon. Asiasta kertoi edustajainhuone Twitterissä.

Seuraavaksi asia tulee käsitellä ylemmässä kamarissa eli senaatissa, mutta tämän odotetaan tapahtuvan vasta kesätauon jälkeen syksyllä.

Myöhemmin tänään illalla ratifiointi on esillä Ranskan kansalliskokouksessa.

Perjantai 29.7.

Montenegron parlamentti on eilen ratifioinut Suomen ja Ruotsin liittymisen Natoon, kertoo maan uutistoimisto Mina. Asiasta kertoo myös Montenegron ulkoministeri Ranko Krivokapic Twitterissä.

Ratifiointi edellyttää, että myös maan presidentti Milo Djukanovic vahvistaa päätöksen.

Naton 30 nykyisestä jäsenmaasta 20 on Montenegron ratifioinnin myötä antanut hyväksyntänsä Naton laajentumiselle.

Keskiviikko 27.7.

Pohjois-Makedonian parlamentti on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden, Pohjois-Makedonian ulkoministeri kertoo Twitterissä.

Hän kirjoittaa, että Suomi ja Ruotsi tekevät Natosta vahvemman ja ne vahvistavat merkittävästi transatlanttista turvallisuutta.

Torstai 21.7

Belgia on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden, kertoo Belgian ulkoministeri Hadja Lahbib Twitterissä.

Asiasta tviittaa myös Belgian puolustusministeri Ludivine Dedonder.

Belgian myötä jäsenyyden ratifioinnin on nyt tehnyt 18 Naton 30 jäsenmaasta.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ovat Belgian lisäksi tähän mennessä ratifioineet eli vahvistaneet Albania, Britannia, Bulgaria, Hollanti, Islanti, Kanada, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Norja, Puola, Romania, Saksa, Slovenia, Tanska ja Viro.

Keskiviikko 20.7.

15.47: Romanian parlamentti liittyi ratifioineiden joukkoon

Romanian parlamentti on tänään ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden, kertoo maan ulkoministeri Bogdan Aurescu Twitterissä. Romanian myötä jäsenyyden ratifioinnin on nyt tehnyt 17 Naton 30 nykyisestä jäsenmaasta.

Aikaisemmin tänään Liettuan ulkoministeriö ilmoitti, että maan parlamentti oli ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden. Viime viikolla ratifioinnit tehtiin Latviassa, Sloveniassa, Kroatiassa, Bulgariassa, Kroatiassa ja Hollannissa.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden on tähän mennessä ratifioinut yhteensä 17 valtiota: Albania, Britannia, Bulgaria, Hollanti, Islanti, Kanada, Kroatia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Norja, Puola, Romania, Saksa, Slovenia, Tanska ja Viro.

12.45: Liettua ratifioi Nato-jäsenyydet

Liettuan parlamentti on tänään ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden, kertoo Liettuan ulkoministeriö Twitterissä. Liettuan myötä jäsenyyden ratifioinnin on nyt tehnyt 16 Naton 30 nykyisestä jäsenmaasta.

Viime viikolla ratifioinnit tehtiin Latviassa, Sloveniassa, Kroatiassa, Bulgariassa, Kroatiassa ja Hollannissa.

Yhdysvalloissa jäsenyydet olivat eilen senaatin ulkoasiainvaliokunnan käsittelyssä. Koko senaatin odotetaan käsittelevän ratifiointia aikaisintaan ensi viikolla. 

Tiistai 19.7.

8.50: Yhdysvalloissa edustajainhuone antoi tukensa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle 

Yhdysvaltojen kongressissa edustajainhuone on hyväksynyt päätöslauselman, joka kannattaa Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon, kertoo verkkojulkaisu The Hill.

Päätöslauselman puolesta äänesti 394 edustajaa, vastaan 18. Kaikki vastustajat olivat republikaaneja.

Päätöslauselma hyväksyttiin kaksi kuukautta sen jälkeen kun Suomi ja Ruotsi jättivät jäsenyyshakemuksensa.

Perjantai 15.7.

15.19: Kroatian parlamentti ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden 

Kroatian parlamentti on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden, kertoo Suomen Kroatian-suurlähetystö Twitter-tilillään.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden on tähän mennessä ratifioinut yhteensä 15 valtiota.

Kroatian lisäksi jäsenyyden ovat ratifioineet Albania, Britannia, Bulgaria, Hollanti, Islanti, Kanada, Latvia, Luxemburg, Norja, Puola, Saksa, Slovenia Tanska ja Viro. 

Torstai 14.7.

18.10: Slovenian parlamentti on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden

Slovenian parlamentti on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden, kertoo Slovenian ulkoministeriö Twitter-tilillään. Ulkoministeriön mukaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys vahvistaa Slovenian ja sen liittolaisten kollektiivista turvallisuutta.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden on nyt ratifioinut yhteensä 14 valtiota. Aiemmin tänään Latvian parlamentin kerrottiin ratifioineen Suomen ja Ruotsin jäsenyyden.

16.30: Latvian parlamentti ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden 

Latvian parlamentti saeima on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden, kertoo uutistoimisto BNS.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden on nyt ratifioinut yhteensä 13 valtiota.

Latvian lisäksi jäsenyyden ovat ratifioineet Albania, Britannia, Bulgaria, Hollanti, Islanti, Kanada, Luxemburg, Norja, Puola, Saksa, Tanska ja Viro. Natossa on 30 jäsenmaata.

Keskiviikko 13.7.

13.20: Bulgaria on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden

Bulgarian parlamentti on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden, maan ulkoministeriö kertoo Twitterissä.

Bulgarian ulkoministeriön mukaan Suomen ja Ruotsin kaltaisten läheisten EU-kumppanien liittyminen sotilasliittoon vahvistaa euroatlanttista turvallisuutta.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden on nyt ratifioinut yhteensä 12 valtiota. Bulgarian lisäksi jäsenyyden ovat ratifioineet Albania, Britannia, Hollanti, Islanti, Kanada, Luxemburg, Norja, Puola, Saksa, Tanska ja Viro.

12.46: Liettua aikoo ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ensi viikolla

Liettua aikoo ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ensi viikolla, kertoo uutistoimisto BNS.

Uutistoimiston mukaan Liettuan presidentti Gitanas Nauseda, joka lähettää ratifiointiasiakirjat parlamentin käsiteltäväksi, on pyytänyt parlamentilta asialle nopeaa käsittelyä.

Liettuan parlamentti seimas kokoontuu BNS:n mukaan tänään ylimääräiseen istuntoon käsittelemään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysasiaa. Lopullinen äänestys ratifioinnista on uutistoimiston mukaan määrä järjestää ensi viikolla.

06.06: Hollanti ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet

Hollannin senaatti ilmoitti myöhään tiistai-iltana tukevansa Suomen ja Ruotsin liittymistä puolustusliitto Naton jäseneksi, kertoo STT. Verkkosivujensa mukaan senaatti keskusteli Suomen ja Ruotsin jäsenyydestä ulkoministeri Wopke Hoekstran kanssa.

Hollantilainen De Telegraaf -lehti kertoo, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden tukemista vastusti vain FvD-puolueen edustaja.

Lehden mukaan viime viikolla Hollannin parlamentin edustajainhuone oli hyväksynyt Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnin. Tuolloin sitä vastustivat FvD:n ja Van Haga -ryhmän edustajat.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden on nyt ratifioinut yhteensä 11 valtiota. Hollannin ja Luxemburgin lisäksi jäsenyyden ovat ratifioineet Albania, Britannia, Islanti, Kanada, Norja, Puola, Saksa, Tanska ja Viro.

Tiistai 12.7.

Luxemburgin parlamentti on antanut hyväksyntänsä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden ratifioinnille, kertoo Luxemburgin ulko- ja eurooppaministeriö tviitissään.

Ministeriö kirjoitti tviitissä, että Luxemburg odottaa tiivistä yhteistyötä maiden yhteisen turvallisuuden varmistamiseksi. Suomea ja Ruotsia kuvailtiin tviitissä luotetuiksi pohjoismaisiksi ystäviksi.

Aiemmin jo yhdeksän muuta maata on kertonut ratifioineensa Suomen ja Ruotsin Natoon liittymisen. Nämä maat ovat Albania, Britannia, Islanti, Kanada, Norja, Puola, Saksa, Tanska ja Viro.

Perjantai 8.7.

11.51: Saksan liittopäivät ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenyydet

Saksan liittopäivät on ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyden sotilasliitto Natossa, kertoo Saksan Suomen-suurlähetystö Twitterissä.

Torstai 7.7

23.32: Puola ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet

Puolan parlamentti on ratifioinut Suomen ja Ruotsin jäsenyyden sotilasliitto Natossa, kertoo Puolan ulkoministeriö Twitterissä kymmenen aikaan illalla.

Kahdeksan maata on nyt ratifioinut eli vahvistanut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden. Aiemmin ratifioinnin olivat tehneet Kanada, Norja, Tanska, Islanti, Viro ja Britannia.

Ennen kuin Suomesta ja Ruotsista tulee Naton varsinaisia jäsenmaita, pitää jäsenyys ratifioida kaikissa 30 Nato-maassa. Tällä hetkellä Suomi ja Ruotsi ovat sotilasliiton tarkkailijajäseniä.

20.22: Albania ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet

Albania on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet. Albania on seitsemäs maa, joka ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden. Asiasta kertoo maan Eurooppa- ja ulkoministeri Olta Xhaçka Twitterissä. Ministerin mukaan Albanian parlamentti ratifioi jäsenyydet yksimielisesti.

Kaiken kaikkiaan Natoon kuuluu 30 pohjoisamerikkalaista ja eurooppalaista valtiota. Kaikkien jäsenvaltioiden tulee ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet, jotta maista tulee täysivaltaisia Naton jäseniä.

Keskiviikko 6.7.

20.14: Kuusi maata ratifioineet

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet ovat ratifioineet yhteensä kuusi maata: Tanska, Kanada, Islanti, Norja, Viro ja Iso-Britannia.

20.07: Britannia ratifioinut jäsenyydet

Britannia on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden, kertoo Britannian ulkoministeri Liz Truss Twitterissä.

Trussin mukaan hänen allekirjoittamansa dokumentti matkaa nyt Washingtoniin tullakseen voimaan.

17.36: Islanti ratifioinut Suomen Nato-jäsenyyden

Islanti on ratifioinut Suomen liittymisen sotilasliitto Natoon, kertoo Suomen ulkoministeriö Twitterissä. Ulkoministeriö kiittää Islantia tuesta Suomen Nato-jäsenyydelle.

Islannin ulkoministerin Thordis Kolbrun Reykfjörd Gylfadottir mukaan Islanti on jo toimittanut ratifiointiasiakirjat Yhdysvaltain ulkoministeriöön Washingtonissa.

16.35: Viro siunasi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet

Viron parlamentti siunasi tänään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet. 

Viron pääministeri Kaja Kallas kertoi asiasta  Twitterissä

Pääministeri Kallas kirjoittaa: "Tervetuloa, Suomi ja Ruotsi, Nato-pöytään." Kallas myös kirjoittaa twiitissään, että hetki oli "historiallinen Viron parlamentille, Riigikogu ratifioi juuri Suomen ja Ruotsin liittymisen Natoon."

Kallas lisäsi vielä, että "Viro on ensimmäisten joukossa solminut salamannopeasti sopimuksen. Luotan nopeaan prosessiin kaikkien liittoutuneiden osalta."

6.40: Virolta odotetaan ratifiointia tänään

Ainakin Viron odotetaan ratifioivan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden tänään. Viron parlamentin riigikogun on määrä käsitellä ratifiointiasiaa tänään.

Viron pääministeri Kaja Kallas muistutti Twitter-julkaisussaan tiistaina, että Suomella ja Ruotsilla ei ole parempaa ystävää Natossa kuin Viro.

Tiistai 5.7.

18.40:  Norja ratifioi Suomen ja Ruotsin jäsenyydet

Norja on neljäntenä Nato-maana ratifoinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet. Norja kertoo asiasta Twitterissä.

– Vahva pohjoismainen tuki naapureillemme liittyessänne Naton liittolaisiksi ja jäseniksi, Norjan ulkoministeriö tviittaa.

18.25: Kanada on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden

Kanada on ratifioinut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden. Suomen ulkoministeriö ja Ruotsin ulkoministeri Ann Linde kiittävät tahoillaan Twitterissä Kanadaa ratifioinnista.

17.00: Tanska oli ensimmäinen ratifioija

Tanska on ratifioinut ensimmäisenä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden, kertoo maan ulkoministeriö.

Tanska vei ilmoituksensa ratifioinnista Washingtonissa Yhdysvaltojen ulkoministeriöön vain tunteja sen jälkeen, kun Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat oli allekirjoitettu Brysselissä Naton päämajassa.

Ulkoministeri Jeppe Kofod kommentoi tiedotteessa olevansa ylpeä siitä, että Tanska onnistui pääsemään ratifioinnissa maaliin niin nopeasti.

Taustalla oli parlamentin yksimielinen päätös Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden tukemisesta. Päätös oli tehty jo kesäkuussa.

Suomi ja Ruotsi nyt Naton tarkkailijajäseniä

Allekirjoitukset tekivät Suomesta ja Ruotsista sotilasliiton tarkkailijajäseniä. Tarkkailijajäseninä maat saavat osallistua Naton kokouksiin ja pääsevät osallisiksi Nato-maiden väliseen tiedonvaihtoon.

Päästäkseen täysmittaisiksi Nato-jäseniksi, kaikkien Nato-maiden parlamenttien pitää ratifioida Suomen ja Ruotsin liittyminen. Täsymittaisina jäseninä Suomi ja Ruotsi pääsevät esimerkiksi osaksi artikla 5. turvatakuiden piiriin.

Ratifioinnit voivat tapahtua nopeastikin. Esimerkiksi Kanada ja Saksa ovat kertoneet käyttävänsä nopeutettua menettelyä. 

Hollannissa hallitus piti tiistaina ylimääräisen istunnon ratifioinnin pikaiseksi edistämiseksi.

Haavisto pitää kiirehdintää hyvänä uutisena

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan Suomelle on hyvä uutinen, että ratifiointeja kiirehditään monissa jäsenmaissa. Tämänpäiväisen liittymispöytäkirjojen allekirjoitustilaisuuden yhteydessä Haaviston mukaan monet Nato-maiden suurlähettiläistä ottivat esiin sen, että ratifiointia pyritään viemään eteenpäin nopeasti.

Haavisto arvioi, että ratifiointien etujoukko nähtäneen tulevien viikkojen aikana ja seuraava aalto alkusyksystä eurooppalaisten kesälomien jälkeen.

"Ratifioinnin nopeudesta kilpaillaan"

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi tiedotustilaisuudessa tiistaina jäsenmaiden – ehkä Turkkia lukuunottamatta – suorastaan kilpailevan ratifioinnin nopeudessa.

– Kilpailuun ovat aika monet jo ilmoittautuneet, taitaa olla muun muassa Norja, Saksa ja Kanadakin ja USA:n senaatti on kovassa vauhdissa. Meidän kannaltamme on tavattoman hyvä uutinen, että ratifiointeja kiirehditään.

– Monet kertovat, että aikovat toimia jo ennen kesälomia, Haavisto totesi.

Lue myös:

    Uusimmat