Eduskunta poikkeuksellisen yksimielinen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suhteen – lisää puolustustarvikkeita Ukrainalle lähiaikoina

Puheenvuorot eduskunnan ulko- ja turvallisuuspoliittisessa keskustelussa todistivat tiistaina siitä poikkeuksellisesta yksimielisyydestä, millä Ukrainan puolustustaistelua Venäjää vastaan tuetaan.

Puhuja toisensa jälkeen vahvisti, että Suomen antaman tuen on jatkuttava ja EU:n ja Naton yhtenäisyyttä Ukrainan apuna on tuettava.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) kertoikin, että valmistelu yhdeksännestä puolustustarvikeavun lähetyksestä Ukrainalle on loppusuoralla ja siitä tehdään päätöksiä pian. Edellisestä lähetyksestä päätettiin syyskuun alussa.

–  Tuskin tämä viimeiseksi jää. Pitää varautua siihen, että sota jatkuu vielä pitkään ja Ukrainaa on varauduttava tukemaan vielä pitkään. Merkit ovat sellaiset, että tämän vuoden puolella sota tuskin loppuu, mutta toivottavasti joku kaunis päivä sitten myöhemmin, Kaikkonen sanoi.

Suomen toimia EU:n ja lännen yhtenäisyyden eteen kaipasivat muun muassa Antti Häkkänen (kok.), Jouni Ovaska (kesk.), Atte Harjanne (vihr.) ja Anders Adlercreutz (r.).

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) muistutti, että EU ei ole varmasti koskaan ollut yhtä yhtenäinen kuin nyt.

–  Se, että Ukraina hakee EU:n jäsenyyttä, kertoo jotain EU:n voimasta tällä hetkellä, hän sanoi.

Marin: EU:n on säilytettävä yhtenäisyytensä

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) mukaan on kuitenkin olemassa riski siitä, että EU:n yhtenäisyys alkaa rakoilla, kun energian hinnat nousevat, syksy kylmenee ja talvi tulee.

–  Tärkeimpiä tehtäviämme on varmistaa, että tämä yhtenäisyys säilyy: että meillä on edelleen edellytyksiä asettaa pakotteita, antaa rahallista ja humanitaarista tukea Ukrainalle, vastaanottaa pakolaisia ja totta kai antaa aseellista tukea Ukrainalle, joka sitä valitettavasti tarvitsee, Marin sanoi.

Marin kertoi, että EU:n yhtenäisyydestä ja seuraavasta pakotepaketista keskustellaan Eurooppa-neuvoston kokoontumisessa Prahassa loppuviikosta.

–  Me emme Eurooppana saa lähteä siitä näkökulmasta, miten tämän tilanteen saisi lakaistua maton alle, vaan meidän pitää pysyä vankkumattomina Ukrainan tukemisessa. Se on ainoa tapa varmistaa Ukrainan voitto, mutta myös eurooppalaisten arvojen voitto.

Ydinaseista herännyt huolta

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) puolestaan nosti esiin sen, olisiko Venäjä mahdollista erottaa YK:sta samaan tapaan kuin Neuvostoliitto erotettiin Kansainliitosta vuonna 1939.

–  Ymmärrän, että Venäjän erottaminen YK:sta tai turvallisuusneuvostosta ei ole aivan yksinkertainen prosessi, mutta tämä nykyinen tilanne on täysin kestämätön YK:n toimintakyvyn ja myös YK:n uskottavuuden kannalta, hän sanoi.

Halla-aho kysyi myös mahdollisuuksista rahoittaa Ukrainan jälleenrakennusta mahdollisimman suuressa määrin venäläisten rahalla, jota voitaisiin saada esimerkiksi ottamalla haltuun ja realisoimalla ulkomailla venäläisomistuksessa ulkomailla, jäädytettyä omaisuutta.

Ulkoministeri Haavisto sanoi vastauksessaan, että YK on toisaalta ongelmissa turvallisuusneuvostonsa rakenteen vuoksi. Se on kuitenkin pystynyt olemaan avuksi muun muassa Ukrainan viljakuljetusten, Zaporizhzhjan ydinvoimalaturvallisuuden ja vankienvaihdon osalta.

–  Mutta olette oikeassa: tässä tilanteessa, jossa turvallisuusneuvoston pysyvä jäsen käyttää veto-oikeutta, meidän toivomme on oikeastaan nyt YK:n yleiskokous, jossa seuraavaksi tätä alueiden laitonta liittämistä käsitellään, Haavisto sanoi.

Arja Juvonen (ps.) ja Jaana Pelkonen (kok.) esittivät kysymyksiä siitä, miten suomalaisten pelkoja mahdollisesta ydinaseiden käytöstä voitaisiin helpottaa. Juvonen kertoi kuulleensa paljon kyselyitä siitä, miten pahimmassa tapauksessa asioista tiedotettaisiin ja ihmisiä ohjeistettaisiin. Myös Pelkonen toivoi ydinaseisiin liittyvän tiedon jakamista ihmisille.

Puolustusministeri Kaikkonen sanoi vastauksessaan pitävänsä synkkänä sitä, että ydinasekorttia vilautellaan entistä herkemmin tässä maailmassa.

–  Arviomme on, että ydinaseen käytön kynnys Ukrainassa on edelleen korkea, mutta pidän mahdollisena, että Venäjä edelleen eri tavoin muistuttaa ydinaseiden olemassaolosta. Ydinaseuhkaa Suomea kohtaan ei ole päällä eikä myöskään tällä tietoa näköpiirissä. Kaiken kaikkiaan tänäänkin on todettava, että tilanne tässä välittömillä lähialueillamme ja rajoillamme on rauhallinen ja vakaa, mutta toki niin kauan kun Euroopassa soditaan, tilanne ei ole hyvä.

Uutista täydennetty 4.10. kello 16.44.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja