Parinkymmenen talvi- ja jatkosodassa kaatuneen puna-armeijan sotilaan luut odottavat Ilomantsissa väliaikaissäilytyksessä ratkaisua viimeisestä leposijasta. Toisin kuin Venäjän alueelta löytyvät suomalaiset sankarivainajat, näiden neuvostosotilaiden jäänteet jäävät Suomeen.
Noin puolet nykyisen Ilomantsin alueesta oli taistelualuetta viime sodissa. Kunnassa on aktiivista sotahistoriallista toimintaa ja luonteva ympäristö sotilaiden leposijalle.
Vireillä on nyt muistomerkin ja hautapaikan rakentaminen. Seurakunnat vastaisivat kirkollisista toimituksista.
– Sinne nämä vainajat voitaisiin mahdollisesti siunata, Ilomantsin evankelisluterilaisen seurakunnan kirkkoherra Seppo Kuosmanen pohtii.
Kaukana vieraalla maalla
Valtakunnallinen Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys on käynnistämässä käytännön toimenpiteitä.
– Tiedustelemme ensin venäläisten toiveita hautapaikasta ja sen jälkeen hankitaan lausunnot ulkoministeriöltä, aluehallintovirastolta ja mahdollisesti myös opetus- ja kulttuuriministeriöltä, yhdistyksen puheenjohtaja, eversti evp Pertti Suominen kertoo.
Sallassa ja Kuhmossa neuvostosotilaiden kaivauksia taistelupaikoilla ovat tehneet venäläiset toimijat.
– Esimerkiksi Argangelista tullut etsintäryhmä vei vainajansa Venäjälle. Kaatuneet olivat sieltä päin kotoisin ja he tavallaan palasivat kotiin. Ilomantsissa tilanne on toinen, kun kaivauksia tekevät enemmän tutkijat, alan opiskelijat ja muut ulkopuoliset, Suominen selventää.
