Studio55.fi -lähetyksessä vieraillut rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio uskoo, että rikoksia voitaisiin ehkäistä kiinnittämällä enemmän huomiota sairauksiin niiden taustalla.
Viime viikkoina mediassa on kuohuttanut tapaus, jossa 11-vuotias tyttö kuoli jäätyään rattijuopon ajaman auton alle. Rattijuopon tuomioon tyytymätön tytön isä käynnisti kansalaisaloitteen koskien rattijuopumuksen alaisena tehtyjä rikoksia. Aloitteen on allekirjoittanut jo yli 60 000 ihmistä.
Rikosoikeuden professori ei usko, että rattijuopumussäätelyä kannattaa välttämättä muuttaa pelkästään tämän tapauksen perusteella.
– Meillä kuolee 250 ihmistä liikenteessä (vuosittain). Ja näitä tämän tyyppisiä asetelmia tulee ehkä kerran viidessä tai kerran kymmenessä vuodessa. Että tätä koko rattijuopumussäätelyä ei varmaan kannata tämän yhden tapauksen tiimoilta rakentaa, Nuotio sanoo.
Tytön kuoleman aiheuttanut rattijuoppo sai teostaan alun perin kaksi vuotta ja seitsemän kuukautta vankeutta käräjäoikeuden päätöksen mukaan. Hovioikeudessa tuomiota laskettiin kahteen vuoteen kahteen kuukauteen.
Nuotio ei ota kantaa siihen, oliko tuomio tarpeeksi kova. Nuotion mukaan tapauksessa pitäisi huomioida rattijuopon promillemäärä teon aikana, ja tästä pääteltävä sairaus.
– Taustaksi voisi sanoa, että ensinnäkin 2,5 promillen humalatila on aivan selvä viite siitä, että kyseessä on sairas alkoholisti. Alkoholismihan vaikuttaa ihmisen kykyyn tehdä erilaisia päätöksiä. Suomessa lainsäädäntö kuitenkin lähtee siitä, että jos on itse juonut itsensä känniin, niin me ei oteta sitä juurikaan huomioon siinä rangaistuksen mittaamisessa, sanoo Nuotio.
Rangaistukseen vaikuttaa Nuotion mukaan myös se, ettei rattijuopon tekoa voidaan pitää tahallisena. Tappo edellyttää aina tahallisuutta, joten tekoa ei voida pitää tämän asian perusteella tappona.