Tuomas Sakari Matias Salminen valitti elinkautisesta vankeustuomiostaan. Hän kiisti tarkoituksensa olleen 15-vuotiaan uhrin tappaminen.
Turun hovioikeus aloitti tänään viime keväänä Valkeakoskella tapahtuneen henkirikoksen käsittelyn.
Pirkanmaan käräjäoikeus tuomitsi Tuomas Sakari Matias Salmisen viime syksynä elinkautiseen vankeusrangaistukseen murhasta ja törkeästä lapsenraiskauksesta. Salminen raiskasi ja kuristi 15-vuotiaan uhrinsa toukokuisena iltana seurattuaan tätä ensin pitkän matkan ympäri Valkeakoskea. Oikeuden mukaan uhri näytti valikoituneen sattumalta, mutta Salminen oli suunnitellut tekoaan ennalta.
Salminen kiisti, että hänen tarkoituksenaan oli ollut tappaa tyttö. Hän katsoi syyllistyneensä raiskaukseen ja törkeään kuolemantuottamukseen.
Oikeudenkäynti Turun hovioikeudessa alkoi noin kello 9.30. MTV Uutiset seurasi oikeudenkäyntiä tässä artikkelissa.
16.33
Oikeudessa keskustellaan nyt Eemeli Saroksen hieman tavallista korkeampaa oikeusaputaksaa.
– Olen saanut itsekin osani suuren yleisön suosionosoituksista. Oma lapseni on saanut uhkauksia tähän asiaan liittyen. Pyydän huomioimaan sen, Saros perustelee.
Lisäksi käydään läpi muita laskuasioita. Sen myötä käsittely päättyy.
Turun hovioikeus pyrkii antamaan ratkaisunsa 30 päivän kuluessa.
MTV:n seuranta päättyy.
16.30
Rangaistukselle Salmiselle tulisi tuomita pohjarangaistuksena noin 9 vuotta taposta.
Saroksen mukaan itse henkirikokseen ei liity tavanomaisesta poikkeavia elementtejä. Se, mitä tapahtui ennen surmatyötä, on oma asiansa ja se vaikuttaa rangaistukseen korottavasti.
– Se nostaa sitä sen verran, kuin kohtuullista on.
Tämän myötä loppulausunnot päättyvät.
16.28
Saroksen mukaan Salmisen tekemä puhelimen tyhjentäminen teon jälkeen ei puhu teon suunnitelmallisuuden puolesta. Hän on tarkastellut teon suunnitelmallisuutta nyt useilta kanteilta.
– Ymmärtäisin sen, jos hän olisi tyhjentänyt puhelimen ennen tekoa. Eihän Salminen oli voinut tietää, jääkö esimerkiksi kiinni.
– Tilanne on tullut hänelle yllättäen, hän on hätääntynyt siitä ja yrittänyt tyhjentää puhelimen.
Salmisen veitsen kantaminen taas liittyy Saroksen mukaan muun muassa siihen ikävään tosiasiaan, että nykynuorilla on usein teräaseita mukanaan. Hänen mukaansa Salmiselle on se ja sama, mitä veitselle tapahtuu. Sen sijaan Salminen toivoo, ettei oikeus määrää häntä menettämään puhelintaan.
16.20
Saroksen mukaan Tuomas Salminen kertoi vyössä olevan reiän syntytavan jo esitutkinnan aikana. Saros suositteli, että hänen isäpuolensa, joka reiän oli tehnyt, nimettäisiin asiassa todistajaksi. Salminen ei kuitenkaan halunnut sotkea perhettään asiaan.
– Ymmärrän, sillä hänen perheensä on joutunut muuttamaan Valkeakoskelta toiselle paikkakunnalle tämän hyökyaallon takia.
Pitkin oikeudenkäyntiä syyttäjä ja omaisten avustaja ovat esittäneet, että Salminen olisi tehnyt vyöhönsä reiän siksi, että näin vyöstä olisi helpompi tehdä kuristamiseen sopiva lenkki.
16.10
Viimeisen loppulausunnon esittää Tuomas Salmisen avustaja, asianajaja Eemeli Saros. Hänen mukaansa asiassa on ratkaistavana ikätietoisuus: onko Salmisen tullut ymmärtää, minkä ikäinen uhri oli. Toiseksi arvioitavana on todennäköisyystahallisuus: olisiko Salmisen tullut ymmärtää, että hänen tekonsa todennäköinen seuraus on uhrin kuolema.
– Salminen on kiistänyt tappaneensa tahallaan asianomistajan. Salminen itse on kertonut, että kuristaminen on alkanut refleksinomaisesti. Kertomusta ei mikään näyttö yksiselitteisesti sulje pois, Saros sanoo.
Saros toteaa, että todennäköisyystahallisuus edellyttää sitä, että tekijän tulee pitää teon kohteen menehtymistä todennäköisempänä kuin henkiin jäämistä.
– Kuristamisen kestonkaan osalta lääkäri ei pystynyt yksiselitteistä vastausta antamaan. On olemassa sydänpysähdyksen mahdollisuus, Saros sanoo.
Teko ei ollut erityisen raaka eikä julma. Saros korostaa, että oikeuskäytännössä tarkastellaan sitä, minkälainen teko on todellisuudessa ollut, eikä sitä miltä se näyttää.
Saroksen mukaan uhri ei myöskään ole ollut lain tarkoittamassa puolustuskyvyttömässä tilassa.
15.50
Omaisten avustaja Minna Pilviö yhtyy syyttäjän perusteluihin. Hän toteaa myös, ettei ole syytä alentaa omaisille tuomittuja kärsimyskorvauksia.
– Lapsi on joutunut rikoksen uhriksi ilman mitään omaa myötävaikutustaan. Isän ja äidin kärsimys on mittaamaton. He ovat menettäneet alaikäisen tyttärensä.
Pilviö katsoo, että tekoa tulee pitää murhana ja huomioida, että siihen liittyy myös erityisen raaka ja julma tekotapa. Pilviö huomauttaa myös, että Salminen kertomus on muuttunut merkittävästi eri aikoina ja siinä on useita epäuskottavia elementtejä.
Pilviön mukaan suunnitelmallisuuden kannalta ei ole merkitystä, ettei Salminen suunnitellut tappavansa jotakuta tiettyä henkilöä.
– Hän pyörii noin tunnin Waltikan alueella yksin. Tuomas Salminenkin kertoi tietävänsä, että siellä on paljon nuoria. Vendi on ainoa yksin kulkeva ja hän havaitsee tytön. Hänellä ei ole mitään selitystä, miksi hän lähtee samaan suuntaan. Hän seuraa tyttöä noin kahden kilometrin matkan.
– On täysin epäuskottavaa, että hän olisi sattumalta saavuttanut Vendin.
15.47
Syyttäjä sanoo, että mikäli Salmisen katsotaan syyllistyneen murhan sijasta tappoon, tälle tulisi tuomita vähintään 13 vuotta vankeutta, sillä teko on selvästi keskimääräisesti törkeämpi.
Törkeä lapsenraiskaus korottaa rangaistusta, sillä pelkästä taposta syyttäjä katsoisi sopivaksi rangaistukseksi 11 vuotta vankeutta.
15.42
Syyttäjä katsoo, että Tuomas Salmisen uhrille tekemä kuristaminen ei ollut lyhytkestoista, jonka lisäksi Salmisella oli selvä tarkoitus tappaa.
– Jos olisi vain yhdellä kädellä kuristanut, ei siitä tällaisia jälkiä olisi voinut tulla.
– Lisäksi on ihan yleisesti tunnettua, että kuristaminen on hengenvaarallinen tapa.
Syyttäjä syytti Salmista käräjäoikeudessa murhasta, mutta kertoo nyt pyörtäneensä aiemman päätöksensä sanoen, että teossa on murhan piirteitä.
Syyttäjä toteaa, että mikäli Salminen tuomittaisiin murhasta, oikeuden tulisi ottaa huomioon teon suunnitelmallisuus. Suunnitelmallisuutta osoittaa hänen mukaansa Salmisen aiemmat verkkokirjoitukset ja -haut.
– Nehän ovat aika lailla synkeitä aineistoja. Olennaista on, että onko hän hakenut aineistoa ottaakseen oppia, miten tappaminen tehdään.
Syyttäjän mukaan opin hakeminen viittaisi vakaaseen harkintaan. Olennaisinta on se, millä mielellä Salminen on lähtenyt liikkeelle tapahtumayönä.
– Onko hän lähtenyt sillä mielellä, että tappaa jonkun ja varustautunut tekovälineillä.
Syyttäjä toteaa myös, että Salmisen selitykset eivät ole olleet vakuuttavia.
15.35
Ensin loppulausunnon esittää syyttäjä Leena Koivuniemi. Syyttäjä keskittyy lausunnossaan erityisesti siihen, että Tuomas Salmisen olisi tullut ymmärtää, että hänen raiskauksensa uhri on alaikäinen. Toiseksi syyttäjä korostaa teon raakuutta ja julmuutta.
– Hän on ollut siellä yksin tuntemattoman ja aggressiivisen henkilön kanssa. Vastaajan omankin käsityksen mukaan uhri on kokenut tilanteen uhkaavana ja pelottavana. Jo tapahtumaympäristö on ollut pelottava, syyttäjä sanoo.
15.26
Myös Tuomas Salmisen isäpuoli on nyt kuultu. Jäljellä on enää osapuolten loppulausunnot.
15.24
Viimeinen todistaja on Tuomas Salmisen isäpuoli. Hänen todistelunsa koskee ennen muuta vyötä. Isäpuoli kertoo hankkineensa sen ensin omaan käyttöönsä ja sitten Tuomaksen käyttöön.
Isäpuolen mukaan Tuomas käytti sitä ensimmäistä kertaa vuonna 2019, mutta ei muista tarkkaan, mistä tilanteesta oli kyse.
– Todennäköisesti kyse oli jostain juhlista.
Todistajan vastaus keskeytyy yllättäen omaisten avustaja Minna Pilviön välikommenttiin.
– Aika johdatteleviä kysymyksiä, Pilviö toteaa.
– No jos tälle linjalle halutaan lähteä, Salmisen avustaja Eemeli Saros kuittaa.
Todistaja kertoo vyöstä samalla tavalla kuin Tuomas Salminen on tänään kertonut hovioikeudessa: hän esimerkiksi kertoo tehneensä vyöhön ylimääräisen reiän saksilla.
15.13
Myöskin tätä todistajaa kuullaan nyt ensimmäistä kertaa. Todistaja on surmapaikan lähistöllä asuva mies.
Mies kertoo, ettei alueella yleensä kuulu öisin mitään, mutta sinä iltana hän kuuli "äänekkään rääkäisyn". Se loppui todistajan mukaan jonkinnäköiseen valitukseen, jota kesti muutama sekunti. Ääni kuului noin puoli yhden aikaan.
– Minun mielestäni se oli eläimeltä kuulostava ääni, eikä kestänyt kovin montaa sekuntia. Se oli mieleenpainuva, todistaja sanoo.
15.09
Oikeudenkäynti jatkuu. Vuorossa on edelleen todistajien kuulemista.
14.59
Oikeus pitää tauon.
14.56
16-vuotias todistaja kertoo kohdanneensa Tuomas Salmisen ajaessaan mopolla surmailtana. Todistajan mukaan Salminen sanoi kohtaamisessa tulleensa "metsästämään homoja" ja "puhdistamaan Valkeakosken homoista".
Kohtaaminen tapahtui Waltikan lähistöllä. Salminen on viitannut tähän kohtaamiseen omassa kertomuksessaan hovioikeudessa.
– Tuomas kuulosti sekavalta, ei päihtyneeltä kuitenkaan. Tarkoitan sitä, että jutut olivat sen verran outoja. Ei tuommoista tuntemattomille ruveta yhtäkkiä sanomaan.
Todistajan kuuleminen päättyy.
14.51
Todistajan kuuleminen päättyy. Seuraava todistajaa ei ole aiemmin kuultu käräjäoikeudessa.
14.44
Seuraava todistaja on nuori nainen, joka liikkui surmailtana Valkeakosken keskustassa. Hän kertoo nähneensä sekä uhriksi joutuneen tytön, että Tuomas Salmisen.
– Tyttö käveli tien oikealla puolella ja mieshenkilö vasemmalla.
– Tuliko teille mitään ajatusta siitä tilanteesta, syyttäjä kysyy.
– Muistan sen, kun oli pimeä aika, niin kiinnitin erityistä huomiota siihen yksin kävelevään tyttöön. Olen semmoinen ihminen joka huolestuu helposti. Kun näin, että se mieskin kävelee siinä, eikä ollut muita lähettyvillä, niin huoli heräsi.
Todistajan mukaan hänelle tuli "isosiskollinen huoli" siitä, että nuori tyttö käveli pimeällä yksin. Todistajan mukaan tyttö oli niin pienikokoinen, että tämä piti tyttöä selvästi alaikäisenä, 15-vuotiaana yläastelaisena. Lisäksi samana iltana oli liikkeellä muitakin alaikäisiä.
– Seuraavana päivänä kun sain kuulla tästä, silloin mulla heräsi huoli, ettät mäkin oon nähnyt jotain.
14.36
Tuomas Salmisen avustaja Eemeli Saros kysyy oikeuslääkäriltä, kuinka pitkä aika kaulavaltimolta kuristamista tarvitaan ennen kuin kuristettava menettää tajunsa.
Oikeuslääkäri vastaa, että siihen ei välttämättä kulu kuin kymmenen sekuntia, mutta se ei tarkoita sitä, että henkilö kuolisi siihen.
Oikeuslääkärin mukaan lapaluiden alta löydetyt verenpurkaumat ovat myös klassinen kuristamislöydös. Ne johtuvat tyypillisesti siitä, että kuristaja on kuristaessaan uhrin päällä.
Saros kysyy vielä sitä, pystyykö oikeuslääkäri sanomaan varmuudella, mistä uhrin kaulalla olevat jäljet ovat peräisin.
– Minusta ne sopivat paremmin laakeaan esineeseen kuin siihen, että olisi yksinomaan sormilla kuristettu.
Saros tarkentaa, että voidaanko aukottamasti sanoa, mistä esineestä on kyse.
– Ei tietenkään. Minulle on näytetty erilaisia esineitä, että voisiko se olla tämä. Tämä vyö on yksi niistä.
Oikeuslääkärin kuuleminen päättyy.
14.26
Oikeuslääkäri huomasi, että uhrilla oli murtuma kieliluussa. Hänen mukaansa kieliluu murtuu helposti, mutta nuorilla sen murtamiseen saatetaan tarvita normaalia enemmän voimaa.
– Nuorella ihmisellä on joustavat rakenteet, hän sanoo.
Oikeuslääkäri toteaa myös, että uhrin kaulalta löytyi poikittainen hankauma, joka kertoo siitä, että teossa käytettiin vyötä.
– On vaikea kuvitella, miten se olisi saatu aikaan käsin. Se vyö voi hyvin olla esine, jolla tällainen hankauma on kaulaan saatu.
14.18
Seuraava todistaja on uhrin tutkinut oikeuslääkäri. Hän kertoo avanneensa uransa aikana tuhansia vainajia.
Oikeuslääkäri kertoo, että uhrin vammojen perusteella voi arvioida kuristamisen kestoa, vaikka se on vaikeaa.
– Jotain voi sanoa sen perusteella, että kasvoilla oli verenpurkaumia, joita syntyy kun laskimovalu estyy, kun kaulalla painetaan.
– Minimiaika on noin 10 sekuntia, mutta koska ne olivat laajimmat, mitä minä olen nähnyt, niin minun mielestäni se osoittaa sitä, että se on kestänyt pidempään kuin 10 sekuntia, oikeuslääkäri sanoo.
Oikeuslääkäri sanoo, että aivojen pysyvien hapenpuutevaurioiden aiheutuminen vaatii vähintään 4 minuutin yhtäjaksoisin hapettomuuden. Lääkäri toteaa, että kamppailutilanteessa kestää yleensä pidempään, ennen kuin tällainen tila saavutetaan.
14.13
Pilviö kysyy Salmiselta, miksi Salminen osaa nyt selittää, mistä vyössä oleva ylimääräinen reikä on peräisin.
– Käräjäoikeudessa vuosi sitten teillä ei ollut mitään käsitystä siitä, Pilviö tivaa.
– En ole halunnut sanallakaan kenenkään perheenjäseneni nimeä. Kaikkia asian kanssa tekemisissä olleita on uhkailtu, Salminen sanoo.
– Miten teillä on muisti parantunut niin, että nyt tiedätte, että reikä tehtiin saksilla, mutta käräjäoikeudessa ette.
– En halunnut sekoittaa perheenjäsentä asiaan.
Pilviöllä ei ole muuta kysyttävää. Salmisen kuuleminen päättyy. Seuraavaksi kuullaan Tampereella olevaa todistajaa videoyhteydellä.
14.09
Pilviö kysyy Salmiselta, miksi tämän kertomus on jatkuvasti muuttunut esitutkinnan ja oikeudenkäyntien välissä. Mistä johtuu se, ettei Salminen kertonut asiasta oikein esitutkinnassa, Pilviö kysyy.
– Ei ole ollut minulle kauhean helppoa puhua näitä asioita tuntemattomille ihmisille ääneen.
– Eikö se olisi ollut helpomaa kertoa siellä kuulusteluissa kahden kesken kuin oikeudessa yleisön edessä, Pilviö jatkaa.
Salminen toteaa, ettei kuulusteluissakaan olla niin yksin, sillä ne nauhoitetaan videolle.
14.07
Minna Pilviö kysyy Salmisen esitutkinnassa antamasta lausunnosta, joka on ristiriidassa siihen, mitä hän on oikeudessa sanonut. Asia koskee sitä, että Salminen kertoi esitutkinnassa olleensa menossa tapaamaan kaveriaan sovitusta, kun hän poistui Waltikan alueelta.
Salminen toteaa, että hän on korjannut asian jo käräjäoikeudessa. Salminen sanoo, ettei ole tavannut ketään tai sopinut tapaamisesta.
Toinen ristiriitaisuus koskee sitä, että Salminen sanoi esitutkinnassa, ettei riisunut itse tytöltä vaatteita. Salminen on kertonut tänään riuhtaisseensa tytön housut tämän jalasta, kun niiden riisumisesta ei tullut mitään.
– Sitten kun teille on valjennut se, että siellä on teidän dna:ta, niin johtuuko muuttunut kertomus siitä, Pilviö tenttaa.
Ristiriitoja Salmisen esitutkinnassa kertoman ja oikeudessa kertoman välillä on muitakin ristiriitoja. Pilviö hiillostaa Salmista ja kyselee, onko Salminen muuttanut lausuntojaan siksi, että on huomannut, että todistusaineisto paljastaa seikat valheeksi.
13.56
Minna Pilviö kysyy Salmiselta, mitä tämä teki sen jälkeen, kun palasi rikospaikalta kotiinsa.
– Ensimmäisenä menin juomaan vettä. Sitten menin huoneeseeni, katsoin hetken puhelinta. Taisin jollekin kaverille jotain jutella. Sitten koitin nukkua.
– Mutta ei siitä oikein tullut mitään.
Pilviö kysyy myös, miksi Salminen teki verkkohakuja kuristamisesta ja vyöllä kuristamisesta noin viikko ennen tekoa.
– Minulla ei ole mitään lisättävää siihen, mitä aiemmin sanoin.
Salminen ei myöskään halua lisätä mitään siihen, miksi hän haki avustajansa Eemeli Saroksen nimen jo viikkoa ennen tekoa.
13.54
Salmisen kuuleminen alkaa lähestyä kohti loppuaan. Vuorossa on enää omaisten avustaja Minna Pilviön kysymykset.
13.47
Syyttäjä kysyy Salmiselta tämän vyöstä ja siihen tehdystä ylimääräisestä reiästä.
Salminen selittää asiaa siten, että hän ei ollut aiemmin saanut vyötä tarpeeksi tiukalle, joten hänen isäpuolensa teki siihen saksilla ylimääräisen reiän. Tämä tapahtui jo vuonna 2021.
Kokonaan vyö jäi Salmisen haltuun hänen vanhempiensa myöhemmin pidettyjen häiden jälkeen.
13.43
Syyttäjä kysyy, mikä Salmisen mielestä sai tytön menemään metsään tuntemattoman miehen kanssa.
Salminen pohjusti vastaustaan kertomalla, että hän on hyvin äkkipikainen humalassa ja suuttui tytölle tämän seuraamissyytöksistä.
– En osaa muuten sanoa, kuin että hän varmasti koki sen tilanteen uhkaavana.
Syyttäjä kysyy myös, miksei Salminen lopettanut raiskausta tytön kiellettyä häntä.
– En osannut siinä muuten toimia, Salminen vastaa.
13.40
Avustaja Saros kysyy Salmiselta tämän nettikirjoitteluista ja verkkohauista.
– Olen tehnyt typeriä. Ei mitään lisättävää.
– Olitko suunnitellut pidemmän aikaa tällaista surmatekoa?
– En ollut.
Seuraavaksi Salmiselle esittää kysymyksiä syyttäjä.
13.37
Salminen kertoo, että hän jätti varsinaisen puhelimensa kotiin ja otti mukaansa puhelimen, jonka avulla hänen oli tapana kuunnella musiikkia. Toiseen puhelimeen ei saanut kiinni kuulokkeita.
Salmisen mukaan puhelimen kotiin jättäminen oli kuitenkin pelkkä vahinko.
Eemeli Saros kysyy Salmiselta, miksi hän palautti puhelimeensa tehdasasetukset teon jälkeen.
– Tulin kotiin ja tottakai tiesin, että olen tehnyt jotain väärin.
13.34
Salminen puhuu raiskaustilanteesta edelleen "seksin harrastamisena". Hän kuvailee, kuinka se eteni ja mitä sen aikana tapahtui.
Salminen tarkentaa, että hän kuristi tyttöä kaulasta oikealla kädellä. Hänen mukaansa sitä kesti joitain sekunteja.
Eemeli Saros kysyy, oliko Salmisen tarkoituksena tappaa tyttö.
– Ei todellakaan ollut.
Salminen kiistää, että olisi kuristanut tyttöä vyöllä. Hän arvelee tytön dna:n tarttuneen vyöhön siten, että vyö hankasi tytön jalkaa vasten.
13.32
Saros kysyy Salmisen puukosta, joka löytyi surmapaikalta. Salmisen mukaan puukko oli koko tilanteen ajan hänen housujensa oikeanpuoleisessa taskussa.
Uhrin omaisten avustaja Minna Pilviö kyseenalaisti aiemmin sen, että Salminen olisi pitänyt kaksipuoleisesti teroitettua veistä sellaisenaan taskussaan.
13.30
Eemeli Saros kysyy Salmiselta, miten hän sai tytön kanssaan metsään.
– Sanoin sille, että me mennään tonne, Salminen vastaa.
Salmisen mukaan tyttö ei tehnyt fyysistä vastarintaa. Hän ei myöskään tehnyt minkäänlaisia uhkauksia tyttöä kohtaan. Saros kysyy Salmiselta, miksi hän luulee tytön suostuneen.
– Se on varmasti kokenut sen tilanteen uhkaavana.
13.27
Eemeli Saros kysyy Salmiselta, seurasiko hän uhriksi joutunutta tyttöä.
– En ole seurannut missään vaiheessa, Salminen vastaa.
– Oletko jotenkin aktiivisesti yrittänyt häntä tavoittaa jossain kohtaa, Saros jatkaa.
– En ole, Salminen vastaa.
13.25
Salminen kertoo viettäneensä päivää perheensä kanssa ja juoneensa päivän mittaan alkoholia. Yöllä hänellä oli sanojensa mukaan tylsää, joten hän päätti lähteä kaupungille katsomaan, olisiko Waltikan alueella ketään kavereita.
Salminen kertoo kohdanneensa uhrinsa siten, että tyttö säpsähti hänet ohittaessaan ja syytti Salmista seuraamisesta. Salminen kertoo raivostuneena ja pakottaneensa tytön metsään. Hän otti uhrin puhelimen pois, mutta kertoi antavansa sen pian takaisin.
Salminen kertoo käskeneensä uhrin maahan ja riisumaan housunsa. Salmisen mukaan hän "harrasti seksiä" tytön kanssa ja sen päätteeksi uhri alkoi huutaa.
– Pelästyin sitä tilannetta.
Salminen kertoo tarttuneensa tyttöä kurkusta saadakseen huutamisen loppumaan. Hän kuitenkin huomasi pian, että tyttö oli mennyt elottomaksi.
– Menin paniikkiin ja poistuin. En osannut toimia siinä tilanteessa mitenkään toisin, Salminen sanoo.
13.19
Oikeudenkäynti jatkuu. Nyt Tuomas Salminen pääsee ääneen. Ensin hänen avustajansa Eemeli Saros esittää hänelle kysymyksiä.
12.12
Seuraavaksi oikeuden edessä esitellään Salmisen kantamaa puukkoa. Veitsessä on kaksipuoleinen terä. Omaisten avustaja Minna Pilviö pitää täysin epäuskottavana, että Salminen olisi kantanut puukkoa taskussaan sellaisenaan.
Seuraavaksi oikeuden on määrä kuulla Tuomas Salmista. Ensin pidetään kuitenkin lounastauko. Oikeudenkäynti jatkuu kello 13.15.
12.09
Nyt oikeudessa tutkitaan Salmisen nahkavyötä, jonka poliisi on tuonut mukanaan saliin. Omaisten avustaja Minna Pilviö esittelee vyötä tuomareille ja pyrkii osoittamaan, että Salminen muokkasi vyötä nimenomaan kuristamiseen sopivammaksi.
–Sehän on ihan herttaisen yhdentekevää kuristetaanko vyöllä niin, että siihen tehdään lenkki, jolla voidaan vetää, vai laitetaan ihmisen kaulalle ja painetaan. Silti saadaan ihan sama vaikutus, Pilviö sanoo.
Eemeli Saros puolestaan toteaa, ettei vyössä olevalla ylimääräisellä reiällä ole asian kannalta merkitystä. Saros huomauttaa myös näyttäneensä käräjäoikeudessa, ettei vyö kiristy vaikka sitä miten vetäisi. Saros laittoi vyön tuolloin omaan kaulaansa.
Omaisten ja Salmisen avustaja käyvät keskustelua siitä, mihin kohtaan uhrin kaulaa olisi jäänyt jälki, jos tätä olisi kuristettu vyöllä vetämällä. Puolustuksen näkemys on se, että uhri on ollut selällään, joten jälki olisi täytynyt jäädä niskaan. Omaisten avustaja sen sijaan toteaa, että uhri on ollut myös vatsallaan.
12.04
Nyt käydään läpi Tuomas Salmisen puhelimen kohtaloa. Puhelimesta löytyi lasten hyväksikäyttömateriaalia. Syyttäjän mukaan on kaksi vaihtoehtoa: joko puhelin tuomitaan kokonaan valtiolle menetetyksi tai sitten sen muisti ylikirjoitetaan niin, että laittomia kuvia on mahdotonta palauttaa.
12.02
Omaisten avustaja käy läpi Tuomas Salmisen käyttämään vyöhön liittyvää asiaa. Avustajan kyseenalaistaa myöhemmin oikeudessa kuultavan todistajan väitettä siitä, että Salminen olisi saanut vyön jo noin 15-vuotiaana. Avustaja Minna Pilviö perustelee, että erään hänen esittämänsä kokotaulukon mukaan ei ole uskottavaa, että tämän kokoinen vyö olisi annettu nuorelle Salmiselle.
Salmisen avustaja Eemeli Saros kyseenalaistaa ajatuksen ja pitää sitä virheellisenä.
– Minä kypsässä 33 vuoden iässä menisin vielä 14-vuotiaasta tässä taulukossa. Tällainen taulukko on tehty, mutta ei sillä ole tämän asian kanssa mitään merkitystä.
Saros kaivaa netistä esille taulukon, jossa käydään läpi pukeutumiseen liittyvien mittojen ottamista.
– Ymmärrän, että poliisi on yrittänyt tätä käärmettä pyssyyn ajaa. Tuomas Salmisen mitat sopivat vyöhön, Saros sanoo.
11.54
Nyt käydään läpi Salmisen Ylilaudalle kirjoittamaa viestiä, jossa hän toteaa aikovansa toteuttaa ensimmäisen tapponsa. "On jo pitkään kiihottanut kuristaa nainen", Salminen kirjoitti.
Salmisen avustaja Eemeli Saros toteaa, että poliisi tutki Salmisen kirjoituksen ja tuli siihen tulokseen, ettei jatkotoimille ollut tarvetta.
Oikeudessa katsotaan myös melko tuoretta valokuvaa uhrista. Sen on tarkoitus osoittaa, että hän on ollut ikäisensä näköinen.
11.51
Nyt käydään läpi Salmisen tekemiä verkkohakuja. Ne käsittelevät synkkiä aiheita: sarjamurhaajia, vankilaoloja, kuulusteluissa käyttäymistä, psykopaatteja ynnä muuta.
Omaisten avustaja Minna Pilviö huomauttaa, että Salminen on etsinyt tietoa juurikin vyöllä kuristamisesta niin suomeksi kuin englanniksi. Pilviön mukaan Salminen on myös jo valinnut asianajajansa hyvissä ajoin ennen tekoa.
Salmisen avustaja Eemeli Saros toteaa, että hän avusti Salmista jo tämän aikaisempien asioiden osalta, joten näillä verkkohauilla ei ole asian kannalta merkitystä. Saros painottaa myös, että Salmisen hakuhistoriassa on kyse fantasioinnista.
11.40
Nyt syyttäjä käy läpi Salmisen liikkeitä surmailtana ja esittelee valvontakameroiden kuvaa, joihin Salminen on tallentunut. Syyttäjän mukaan Salminen kiersi Valkeakosken Valtikan alueella etsimässä sopivaa uhria.
Syyttäjä kehottaa kiinnittämään huomiota uhrin olemukseen, kun tämä näkyy kuvissa. Tarkoitus on osoittaa, että 15-vuotias uhri näytti ikäiseltään.
Salmisen avustaja Eemeli Saros huomauttaa, että Salminen ja uhri tulivat valvontakamerakuviin eri suunnista. Salminen tulee kuvaan normaalisti kävellen, Saros sanoo.
Omaisten avustaja Minna Pilviö taas kiinnittää huomiota siihen, että Salminen vaikuttaa pikemminkin maleksivan paikalla.
Salminen itse keskeyttää todisteiden läpikäymisen toteamalla, että hän haluaisi kommentoida valvontakamerakuvia. Tuomari sanoo, että Salmista kuullaan henkilökohtaisesti todisteiden läpikäynnin jälkeen.
11.33
Tuomas Salmisen käyttämästä nahkavyöstä löytyi kahden dna:n sekoitus, joka sopi uhriin ja Salmiseen. Käräjäoikeus katsoi omassa tuomiossaan, että Salminen kuristi uhria sekä käsin että vyöllä.
11.30
Tuomas Salmisen dna:ta löytyi muun muassa uhrin kaulalta, sisäreidestä ja puukon kahvasta. Dna:ta löytyi myös uhrin sukuelimistä.
Omaisten avustaja Minna Pilviö huomauttaa, että oikeuden tulisi kiinnittää huomiota myös verilöydöksiin, jotka kertovat uhrin kokemasta kivusta ja kärsimyksestä.
11.26
Oikeudenkäynti jatkuu. Oikeus jatkaa kirjallisten todisteiden vastaanottamista. Tällaisia ovat esimerkiksi dna-tutkimukset.
11.15
Oikeudenkäynti jatkuu noin 10 minuutin kuluttua.
10.32
Saroksen mukaan on myös epäselvää, millä tavalla Salmisen teon jälkeen tekemä puhelimensa tehdasasetusten palauttaminen osoittaa teon suunnitelmallisuutta.
Saros nostaa myös esiin myös Salmisen aiemmat, muun muassa sarjamurhaajia koskevat verkkohaut. Hän toteaa, ettei fantasiointi ole rikollista.
Seuraavaksi oikeus käy läpi salassa pidettäviä kirjallisia todisteita. Todisteita on kolme, joten niiden läpi käyminen ei oletettavasti vie kovin kauaa. Sen jälkeen oikeudenkäynti jatkuu julkisena.
10.30
Saros toteaa, ettei Salminen ole tuntenut uhria entuudestaan, eikä tiennyt tämän ikää. Oikeuden arvioitavaksi jää, olisiko Salmisen tullut ymmärtää, että uhri on alaikäinen.
Toiseksi oikeuden tulee ratkaista, oliko Salmisen teko erityisen raaka ja julma. Saroksen mukaan on myös arvioitava tarkemmin, oliko Salmisen teko suunnitelmallinen. Hänen mukaansa heillä on asiassa uutta todistelua, jolla osoitetaan, että käräjäoikeuden oletukset suunnitelmallisuudesta osoitetaan vääräksi.
Saroksen asiaesittely keskeytyy omaisten puolelta sermin takaa kuuluvaan ääneen. Tuomari huomauttaa, että vaikka hän ymmärtää asian herättämät tunteet, hovioikeus ei kuitenkaan ole oikea paikka niiden esittämiseen ja muiden osapuolten keskeyttämiseen.
10.20
Nyt äänessä on Tuomas Salminen. Hän kertoo olleensa armeijassa, kun hänelle diagnosoitiin masennus. Kahden kuukauden aikana hän ei kuitenkaan kokenut saaneensa lääkkeestä minkäänlaista apua. Salminen sanoo, että hän jätti lääkkeen ottamatta siksi, ettei hän pystynyt sitä käyttäessään saamaan orgasmia. Hänen mukaansa sillä ei ollut mitään tekemistä rikoksen kanssa.
Salmisen lyhyt puheenvuoro oli spontaani ja asian käsittely jatkuu sen jälkeen normaalia kaavaa noudattaen. Seuraavaksi Salmisen avustaja Eemeli Saros pitää oman asiaesittelynsä.
10.16
Nyt keskustellaan Tuomas Salmisen mielialalääkkeiden käytöstä ja Valtikan alueelle menemisestä. Salmisen avustaja Eemeli Saros huomauttaa , että Salminen on jo esitutkinnassa myöntänyt, ettå jätti lääkeensä ottamatta ennen tekoa.
10.11
Seuraavana vuorossa on osapuolten asiaesittelyt. He kertovat, mistä asiassa on heidän mielestään kyse ja mihin oikeuden tulisi kiinnitää huomiiota.
Ensimmäisenä syyttäjä ilmoittaa käyvänsä Salmisen kulkureitin kertaalleen läpi kartan avustuksella. Syyttäjä kiinnittää huomiota myös siihen, että Salminen jätti puhelimensa kotiin.
Syyttäjän mukaan Salminen kiersi Valkeakoskella sijaitseman, nuorten suosiman Valtikan alueen monta kertaa läpi, kunnes jatkoi matkaansa kohti keskustaan. Valkeakosken Valtakadulla Salminen törmäsi kotimatkalla olleeseen uhriin. 15-vuotiaalla uhrilla oli kotiintuloaika.
Viimeinen viesti, johon uhri vastasi, lähetettiin kello 02.02. Hieman myöhemmin puhelin siirtyi rikospaikalle. Salminen yritti hävittää uhrin puhelimen. Kotiin päästyään Salminen palautti oman puhelimensa tehdasasetuksille.
10.00
Salminen kuuntelee tuomarin kertausta tapahtumista ilmeettömänä, kädet puuskassa. Hänellä on mukanaan pullo kolajuomaa, jonka hän on asettanut eteensä pöydälle.
9.57
Yksi keskeisiä tapauksessa arvioitavia kysymyksiä on se, oliko Salmisen tekemä henkirikos tahallinen. Tahalliseksi katsottuna kysymys tarkentuu vielä siihen, onko kyseessä murha vai tappo.
Lisäksi oikeus arvioi sitä, onko Salmisen tullut olla tietoinen uhrin alaikäisyydestä.
Mikäli Salminen tuomittaisiin murhan ja törkeän lapsenraiskauksen sijasta törkeästä kuolemantuottamuksesta, raiskauksesta ja pahoinpitelystä, hänen tuomionsa lyhenisi huomattavasti. Käräjäoikeus tuomitsi Salmisen elinkautiseen vankeusrangaistukseen.
Elinkautisen pituus on nykyään hieman yli 14 vuotta.
9.52
Käräjäoikeudessa Salminen kiisti seuranneensa uhria. Hänen ei ollut tarkoitus surmata uhria, vaan tarkoitus oli saada uhrin huutaminen loppumaan. Salmisen mukaan hän ei myöskään pitänyt mukanaan kantamaa puukkoa esillä teon aikana.
9.49
Käräjäoikeuden mukaan Salminen kuristi uhriaan sekä käsin että kuristamiseen soveltuvammaksi muokkaamallaan nahkavyöllä. Ennen tekoaan Salminen oli etsinyt sopivaa uhria Valkeakoskella ja uhrin löydettyään seurasi tätä kahden kilometrin matkan.
9.46
Varsinainen asian käsittely alkaa nyt. Koska kyse on hovioikeudesta, ensin käräjäoikeuden ratkaisu käydään pääpiirteittäin läpi. Tuomas Salminen on valittanut saamastaan tuomiosta; hänen itsensä mukaan hän syyllistyi ainoastaan törkeään kuolemantuottamukseen ja raiskaukseen.
Salminen pakotti 15-vuotiaan uhrin metsään ja oli tämän kanssa kahdesti sukupuoliyhteydessä. Raiskauksen jälkeen hän kuristi uhrin kuoliaaksi.
9.41
Oikeudenkäynti on pääasiassa julkinen muutamaa kirjallista todistetta lukuun ottamatta. Noin puolilta päivin pidetään noin tunnin mittainen ruokatauko.
Päivästä on todennäköisesti tulossa pitkä.
9.36
Tuomas Salminen osallistuu oikeudenkäyntiin etäyhteydellä, ilmeisesti Kylmäkosken vankilan tapaamishuoneesta. Hän on pukeutunut tummaan t-paitaan ja peittää kasvojaan lehdellä.
Kun kuvaajat poistuvat salista, lehden takaa paljastuu lyhyttukkainen ja tummapiirteinen nuorimies.
9.35
Oikeudenkäynti alkaa.
9.20
Huomenta Turun hovioikeudesta. Oikeudenkäynnin on määrä alkaa pian.
Päivästä on tulossa pitkä, sillä oikeus kuulee useita todistajia, muun muassa oikeuslääkäriä ja Tuomas Salmisen isäpuolta. Tuomas Salminen ei itse ole fyyysisesti paikalla, vaan häntä kuullaan etäyhteydellä vankilasta, jossa hän suorittaa elinkautista vankeusrangaistustaan.
Asian ytimessä.doc Hän oli Vendi
Hän oli Vendi -dokumentissa Vendin sisko Vilma ja täti Saara kertovat suruvuodesta ja oikeusprosessin epäoikeudenmukaisuudesta. He eivät halua, että Vendi jää ainoastaan yhdeksi numeroksi henkirikostilastoissa.
– Hän oli ennen kaikkea kiltti. Ihminen, joka ei ikinä haastanut kenenkään kanssa riitaa. Hän oli viaton 15-vuotias tyttö, Vilma kuvailee pikkusiskoaan.
25:15
Dokumentin voi katsoa maksuttomilla MTV Katsomo -tunnuksilla.