Presidentti Niinistö suomi EU:ta näkymättömyydestä muiden suurvaltojen varjossa: "Onko lännellä kykyä tai edes tahtoa edistää arvojaan maailmanlaajuisesti?"

Niinistön mukaan Kabulissa kaatui muutakin kuin hallinto.

– Jos lopputulos 20 vuoden ponnisteluiden jälkeen on tämä, mikä on suurten kansainvälisten kriisinhallintaoperaatioiden tulevaisuus? Etenkin sellaisten, jotka laajemmin pyrkivät rakentamaan kansakuntia ja muokkaamaan yhteiskuntia? Mikä on lännen kyky edistää arvojaan maailmanlaajuisesti? Ja onko siihen edes enää tahtoa?, Niinistö pohti.

Niinistö uskoo, että Kiinassa ja Venäjällä on varmasti todettu, että Afganistanin kohtalo osoitti, ettei länsi onnistu arvomaailmansa viennissä.

– Osuupa tulkinta oikeaan tai ei, epäilyn varjosta on vaikea irtautua, Niinistö sanoo.

Suomi on evakuoinut Afganistanista yli 200 henkilöä.

– Erityinen vastuu meillä on niistä paikalta palkattujen turvallisuudesta, jotka ovat mahdollistaneet oman toimintamme Afganistanissa, presidentti Niinistö totesi puheensa aluksi.

"Olemmeko huomanneet EU:n näkymättömyyden?"

Yhdysvaltain nopea ja Niinistön mukaan vähän yksipuolinenkin vetäytyminen Afganistanista on aiheuttanut kysymyksiä.

– Mutta olemmeko huomanneet EU:n näkymättömyyden viime viikkojen kriisin aikana? Olen jo pitkään tuonut esille huoltani siitä, miten Eurooppa on menettänyt asemaansa muiden valtakeskuksien rinnalla, Niinistö sanoo.

Niinistön mukaan Eurooppa tarvitsee ”omaa voimaa”.

– Voima taas edellyttää yhtenäisyyttä, päättäväisyyttä, sitoutumista yhteisesti valittuun linjaan ja toimeenpanokykyä. Kaikesta tästä EU:n yhteisessä ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on valitettavan suuri pula.

Niinistön mukaan ”muuttoliikenne haastaa EU:n haastamaan omat periaatteensa”.

– Kyetäänkö kovan paikan tullen pitämään ihmisoikeussopimuksista kiinni, niin kuin me itsellemme uskottelemme. Ja ellemme, niin mitä sitten tapahtuu? Euroopan on jo nähty suojaavan itseään piikkilangoilla.

Helsinkiin huippukokous?

Niinistö otti puheessaan esille myös niin sanotun Helsingin hengen, jolla viitataan vuoden 1975 Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjaan. Kyseinen konferenssi järjestettiin Helsingissä, ja allekirjoitetulla sopimuksella katsotaan olleen merkittävä vaikutusta ihmisoikeuksiin.

– Nyt suurvalta-asema on toinen, mutta tarve dialogille yhä suurempi, Niinistö katsoo.

Niinistön mukaan aikamme suuriin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja pandemioihin, vastaaminen onnistuu vain yhdessä.

– Määränpäänä voisi olla jopa Helsingin hengen huippukokous, jossa olisi riittävän kattava päämiesedustus eri maanosista. Tuloksena voisi olla sitoumus menettelyihin ja tapoihin, joilla pyritään yhdessä ihmisvelvollisuuksiemme täyttämiseen, Niinistö linjaa.

"Näin emme voi jatkaa"

Ilmastonmuutos on levinnyt jo laajalti ja voimistuu entisestään, Niinistö toteaa.

– Näin emme voi jatkaa. Vaaditaan välittömiä toimia, Niinistö korostaa.

– On myös merkillepantavaa, että suomalainen elinkeinoelämä alkaa nähdä ilmastonmuutokseen sopeutumisen yhä laajemmin mahdollisuutena, ei vain uhkana. Samaa asennetta peräänkuulutan nyt kaikilta, Niinistö jatkaa.

Lue myös: MTV Uutiset seuraa Afganistanin tilannetta: Lue tuoreimmat tiedot tästä