Pormestari ja pääministeri ovat eri linjoilla pakkotestauksesta – selvitimme, kumpi on oikeassa

3:12
Video näyttää, miten eri linjoilla pääministeri ja pormestari lausunnoissaan ovat.

Suomen päättäjät ovat eri linjoilla siitä, kenen vastuulla rajojen pakkotestaus on. Pääministerin mielestä aluehallintoviranomaiset voivat jo nyt määrätä testejä, kun taas Helsingin pormestari odottaa valtiovallan kantavan vastuuta. Kysyimme asiantuntijoilta, kumpi on oikeassa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi Ylen Ykkösaamussa lauantaina, että aluehallintoviranomaisilla ja kunnilla olisi jo nyt mahdollisuudet määrätä maahantulijat pakollisiin koronavirustesteihin. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) taas totesi MTV:n Uutisextrassa, että valtiovalta vastaa rajoista ja rajojen toimintamallista.

Tällä hän perusteli sitä, miksi koronavirustestejä ei nyt esimerkiksi Helsingissä tehdä kaikille maahantulijoille. 

Jokaista ei lain mukaan voi testata

Kysymys rajojen pakkotestauksesta on vaikea, sillä ensin pitää määritellä, mitä pakkotestauksella oikeastaan tarkoitetaan. Julkisessa keskustelussa pakkotestauksen käsitetään usein merkitsevän sitä, että testi olisi maahantulon edellytys. 

Julkisoikeuden dosentti Matti Muukkonen Itä-Suomen yliopistosta sanoo, että tällaista lakia Suomessa ei ole, eikä sellaista ole tällä hetkellä myöskään tulossa.

Hänen mukaansa hallitus ei ole missään vaiheessa esittänyt, että joka ikisen maahan tulevan pitäisi kulkea "testitikun kautta".

Muukkonen arvioi, että täydellisen pakkotestauksen säätäminen lakiin olisi todennäköisesti vaikeaa, mutta ei mahdotonta. Siinä mielessä Vapaavuoren voi siis ajatella olevan oikeassa: hallitus ei ole esittänyt Suomen rajoille aukotonta pakkotestausta. 

Aveilla on valta määrätä terveystarkastuksia

Enemmän voisi silti tehdä jo nykylainsäädännön avulla. Pääministeri Sanna Marin on oikeassa siinä, että aluehallintovirasto (avi) voisi määrätä rajanylittäjille pakollisia terveystarkastuksia.

Tartuntatautilaissa todetaan, että avi voi päättää pakollisesta terveystarkastuksesta, jos se on "yleisvaarallisen tartuntataudin tai yleisvaaralliseksi perustellusti epäillyn tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi välttämätöntä".

Uuden koronaviruksen aiheuttama vaikea infektio kuuluu yleisvaarallisten tartuntatautien joukkoon. 

Avi ei kuitenkaan ole määrännyt tällaisia tarkastuksia rajoilta tuleville. Johtaja Kristiina Poikajärvi Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo, että avissa on tulkittu lakia tähän asti niin, että ihmisen passittaminen pakolliseen terveystarkastukseen on aina henkilökohtainen määräys.

Tulkinta tekee toiminnan kankeaksi. 

Kun kuntien tartuntatautiviranomaiset ottavat ihmisiä vastaan rajoilla, heidän pitäisi pyytää avilta erikseen päätös jokaisesta ihmisestä, jonka he haluaisivat määrätä tarkastukseen. Tällaisia pyyntöjä rajoilla työskentelevät kuntien edustajat eivät Poikajärven mukaan ole tehneet. 

– Se on ihan hallinnollinen päätös, jonka tartuntatautiviranomainen pyytää meiltä. 

Tällä hetkellä aluehallintovirastot selvittävät, voisivatko ne tehdä niin sanottuja massapäätöksiä, eli määrätä yhdellä päätöksellä useita henkilöitä terveystarkastukseen ilman yksilökohtaista harkintaa. Poikajärven mukaan asiasta päätetään luultavasti ensi viikon aikana. 

Massapäätöksetkään eivät kuitenkaan tarkoittaisi sitä, että jokainen maahantulija testattaisiin, vaan silloinkin päätöksiä kohdennettaisiin vain tiettyihin ryhmiin.

(artikkeli jatkuu videon jälkeen)

4:55
Päättäjien eriävät mielipiteet pakkotestauksesta ovat aiheuttaneet hämmennystä – katso videolta, mitä mieltä avi on asiasta.

Mitä terveystarkastukseen sisältyy?

Julkisoikeuden asiantuntija ja Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Pauli Rautiainen sanoo, että oma kysymyksensä on myös se, mitä lain oikeuttamaan terveystarkastukseen kuuluu.

Hän muistuttaa, että laissa ei puhuta pakollisista testeistä, vaan ainoastaan pakollisista terveystarkastuksista.

Siksi on aina arvioitava epidemiologisin ja lääketieteellisin perustein, onko nimenomaan ihmisten testaaminen perusteltua ja vaikuttavaa. 

Juttua muokattu 13.3. kello 17.48. Korjattu Matti Muukkosen titteli tutkijatohtorista julkisoikeuden dosentiksi. 

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja