Yhä useampi arvioi, että Suomi on menossa väärään suuntaan. Enemmistö silti luottaa yhä yhteiskuntaan.
Poliittinen keskustelu herättää vihaa yli puolessa suomalaisista, käy ilmi E2 Tutkimuksen kyselystä. Vihan tunteita tästä syystä kokevien osuus on noussut selvästi vuoden takaisesta.
Nyt saatujen tulosten mukaan poliittinen debatti kirvoittaa vihan tunteita erityisesti nuorissa naisissa.
Myös puoluekanta vaikuttaa tässä näkemyksiin. Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten kannattajat kokevat vihan tunteita poliittisesta keskustelusta muita useammin.
– Erimielisyydet kuuluvat demokratiaan, ja viha on yksi ihmisen elämään kuuluvista tunteista. Silti Suomessakin kannattaa seurata, miten viha vaikuttaa politiikassa esimerkiksi kampanjointiin, haluun asettua ehdokkaaksi, yhteistyökykyyn ja päätöksentekoon. Viha ei vahvista erilaisten ihmisten vuoropuhelua tai yhteiskunnan resilienssiä, sanoo E2 Tutkimuksen toimitusjohtaja Karina Jutila tiedotteessa.
Miten meillä menee? -katsaus niin ikään kertoo, että kansalaistottelemattomuuteen suhtaudutaan entistä kielteisemmin. Runsas puolet suomalaisista ei hyväksy eikä ole valmis toteuttamaan mitään kansalaistottelemattomuuden muotoja.
Yhä useampi kansalainen arvioi, että Suomi on menossa väärään suuntaan. Kyselyn mukaan moni kokee yhteenkuuluvuuden puutetta ja epäreiluutta, mutta enemmistö luottaa silti edelleen yhteiskuntaan.
Väestön kahtiajako näkyy
Tutkimuksen tuloksissa näkyy myös Suomen väestön kahtiajako. Työikäiset 25–34-vuotiaat miehet arvioivat kyselyssä henkilökohtaiset voimavaransa selvästi keskimääräistä heikommiksi, ja ero muihin miehiin on jyrkkä. Myös 25–34-vuotiaat naiset arvioivat henkilökohtaiset voimavaransa keskimääräistä heikommaksi.