Poliisipäällikkö harkitsee Aarnion aikaisten tilastojen perkaamista – aloitti poikkeuksellisen monta tutkintaa

Poliisipäällikkö Lasse Aapio harkitsee Jari Aarnion ajan huumerikostilastojen perkaamista. Syynä ovat väitteet, joiden mukaan Aarnio olisi paisuttanut tilastoja Helsingin poliisijohdon vakuuttamiseksi.

– Kaikki ilmoitukset pitää perata läpi, jos tällaisia väitteitä tulee. Tilastoista täytyy käydä käsipelillä läpi kaikki ilmoitukset ja katsoa, onko ne tehty oikein vai väärin perustein. Se on ainoa tapa, miten voimme sen selvittää, Aapio sanoo.

Tilastojen paisutteluun viitataan julkisesti ensimmäisen kerran Minna Passin ja Susanna Reinbothin Keisari Aarnio -kirjassa. Kirjan lähteiden mukaan Aarnion aikana huumepoliisi saattoi esimerkiksi aloittaa törkeän huumerikostutkinnan, päättää sen ei rikosta -nimikkeellä ja avata pian uuden tutkinnan samasta ihmisestä.

Helsingin poliisi ei sano pitävänsä lähtökohtaisesti outona, että törkeistä huumejutuista aloitetut tutkinnat lisääntyivät 145:llä vuosikymmenen ennätykseen vuonna 2013.

Aarnio on tuomittu kahdessa eri haarassa 13 vuoden vankeuteen. 10 vuoden käräjätuomio törkeistä huume- ja virkarikoksista ei ole lainvoimainen. 

Selvitysprosentti notkahti 2013 

STT kävi läpi törkeiden huumerikosjuttujen tilastot 2010-luvulla. Tilastoista ei voi suoraan päätellä, olivatko tutkinnat aiheettomia.

Myöskään selvitysprosentti – eli samana vuonna selvitettyjen juttujen suhde aloitettuihin – ei välttämättä kerro saman vuoden työn laadusta, koska tutkinnan valmistuminen voi kestää. Selvitetty juttu voi lisäksi kaatua syyttäjällä tai oikeudessa.

Törkeitä huumerikosjuttuja on alettu tällä vuosikymmenellä tutkia selvästi eniten Aarnion viimeisenä johtovuonna. Tällöin selvitysprosentti kuitenkin notkahti vuosikymmenen minimiin, koska selvitettyjen juttujen määrä pysyi muiden vuosien tasolla. Myöskään sen jälkeen Helsingin huumepoliisi ei ole selvittänyt törkeitä juttuja aloitettuja enemmän.

– Vuoden 2013 ilmoitetuissa rikosluvuissa voi näkyä niin sanottu kurdikeissi, jossa oli yli 50 rikoksesta epäiltyä, huumepoliisin päällikkö Jukka Paasio Helsingistä arvioi.

Paasio viittaa rinkiin, jota poliisi tutki ekstaasin salakuljettamisesta vuosina 2013–2014. Poliisi tiedotti esitutkinnan valmistumisesta vasta toissa vuonna.

Vuonna 2013 selvisi alle 60 prosenttia juttuja suhteessa ilmoitettuihin. Helsingistä vastaavaa ei tällä vuosikymmenellä löydy, mutta vastaavaa voi löytää ajoittain muista huumerikoksia tutkivista yksiköistä. 

Muuttuiko tutkintatyyli? 

Selvitysprosentteihin vaikuttaa myös se, miten huumejuttuja tutkitaan. Jos poliisi jahtaa organisaation yläpäätä, voi tutkinta kestää. Isoissa takavarikoissa voi jäädä kiinni vain organisaation ala- tai keskitasoa.

Aarnion ajan tutkintaa on moitittu muun muassa siitä, että se tähtäsi suuriin takavarikkoihin.

– Me lähdemme siitä, että saamme paljastettua rikollisorganisaatioita. Tällöin saamme enemmän yhteiskunnallista vaikuttavuutta, Paasio sanoo.

Paasion mukaan huumepoliisi vaihtaa nyt myös säännöllisesti tietoa Tullin ja keskusrikospoliisin kanssa.

STT ei tavoittanut Aarniota viikonloppuna.