Tuotantovuosi: 2007. Ohjaus: Robert Rodriguez. Tuotanto: FS-Film Oy. Kuva: 16:9 Anamorfinen Widescreen 1.78:1. Ääni: DD 5.1, DTS ES 6.1. Kesto: 1 h 41 min.
Planet Terror on jälkimmäinen puolisko Quentin Tarantinon ja Robert Rodriguezin Grindhouse-paketista. Tarantinon erinomaisen, slasher-vaikutteisen Death Proofin jälkeen vuorossa on Rodriguezin zombie-elokuva. En odottanut, että leffa voisi olla viihdyttävämpi kuin Tarantinon pätkä, mutta olin väärässä. Planet Terror on vuoden sairaimpia, hauskimpia ja parhaita elokuvia.
Teksasiin sijoittuvassa elokuvassa armeijan tukikohdasta valloilleen ympäristöön päässyt hermokaasu tekee paikallisista asukkaista murhanhimoisia mutantteja, joita vastaan pieni joukko selviytyjiä joutuu kamppailemaan. Näitä ovat muun muassa jalkansa menettävä go-go-tanssija Cherry (Rose McGovan), tämän ex-poikaystävä Wray (Freddy Rodriguez) ja paikallinen sheriffi (Michael Biehn). Siviilien lisäksi ongelmia aiheuttaa myrkkykaasusta riippuvaiset armeijan joukot, johtajanaan luutnantti Muldoon (Bruce Willis).
Planet Terror matkii 70- ja 80-luvun roskaleffojen fiilistä, ja onnistuu siinä hienosti. Kuvaa on muokattu kuluneen näköiseksi ja elokuva mässäilee rutkasti yli vedetyllä verenvuodatuksella. Planet Terrorista huokuu elokuvan kirjoittaja-ohjaaja-leikkaaja-tuottaja-kuvaaja-säveltäjä-äänimiksaaja-yms. Rodriguezin elokuvantekemisen ilo. Elokuvassa on sellaista energiaa, joka saa katsojan istumaan penkinreunalle ja odottamaan, mitä kahjoa ohjaaja keksii seuraavaksi. Leffa ei muutu missään vaiheessa itseään toistavaksi verenvuodatukseksi. Hyvin kirjoitetut hahmot ja kieli poskessa -meininki pitävät silmät ruutuun liimautuneina.
