Mainos

Pitkittyneen flunssan syy selvisi lopulta – vakava sairastuminen varjostaa Minnan, 49, joulunodotusta: "Ainut toive on, että saan olla kotona"

0:48

Vakava sairastuminen varjostaa Minna Honkasen joulunodotusta. Jouluhössötys saa tänä vuonna jäädä muille. Pienistä asioista stressaamisesta luopuminen on yksi esimerkki siitä, miten Minnan saama diagnoosi muutti hänen asennoitumistaan elämään.

Toukokuussa 2018 joensuulainen Minna Honkanen sairastui flunssaan. Tauti ei ottanut talttuakseen, vaan pitkittynyt nuhakuumeilu jatkui kesään. Heinäkuun loppupuolella iskivät mahakivut, jotka voimistuivat voimistumistaan. Lopuksi Minna kärsi flunssan ja kipujen lisäksi myös ulostamisongelmista.

Tällöin myös työterveydessä havahduttiin. Minnalta otettiin laaja verikoe ja ulostenäyte, sitten vielä tähystys.

– Lääkäri sanoi, että ei olisi ikinä uskonut, että tällaisia uutisia joutuu kertomaan.

Vasta 49-vuotiaalla Minnalla oli paksusuolensyöpä.

Videolla kerrotaan ravinnon ja syövän yhteydestä. Artikkeli jatkuu videon alla.

5:18

”Ainut kysymykseni oli, kuolenko mä”

Minna muistaa menneensä tiedosta shokkiin.

– Ainut kysymykseni oli, kuolenko mä.

Lääkäri kertoi, ettei kyennyt vastaamaan potilaansa kysymykseen. Se oli ainoa kerta diagnoosin kertomisen aikana, joka sai Minnan itkemään.

Kotona odottivat parikymppinen poika, avopuoliso ja kaksi rakasta koiraa. Mitä heille kävisi? Olisiko poika vaarassa sairastua?

Töissä Minnan pitäisi neuvoa ihmisiä sairas- ja vammaisetuuden parissa. Nyt se tuntui liippaavan liian läheltä. Miten hän pystyisi työhön henkisesti?

Shokeeraavista uutisista huolimatta Minnan oli läheistensä mielestä yllättävän rauhallinen.

– Mikäpä siinä auttaisi, hän toteaa nyt.

Sytostaattihoidot pelottavat

Lokakuun lopussa Minnan paksusuolessa lymyilevä kasvain leikattiin. Leikkauksen yhteydessä hänellä todettiin myös Chronin tauti, krooninen tulehduksellinen suolistosairaus.

Nyt Minna odottaa tietoa jatkotoimenpiteistä.

– Ehkä ne sytostaatit pelottavat kaikista eniten. Ja se Chronin tauti tulee olemaan loppuelämän mukana.

Sytostaattihoidoissa Minnaa pelottaa se, miten hänen elimistönsä ottaa ”hirveät myrkyt” vastaan, vaikka uskookin sytostaattien toimivuuteen. Minna on huono kestämään kipua, esimerkiksi leikkauksen jälkeiset kipulääkkeet saivat hänet voimaan pahoin.

– Ei pelota, että hiukset lähtisivät. Ne ovat pieniä asioita.

Sairaus muutti asennetta elämään

Vaikka ennen hiukset kenties olisivat olleet suuri asia. Sairaus on saanut Minnan muuttamaan näkökulmaansa asioihin.

Viikko ennen diagnoosia Minnalla pohti kuumeisesti, kummat kivoista kenkäpareista ostaisi. Nyt hän kokee, että tärkeintä on, että kengät ovat jalassa.

– Oma asenteeni on muuttunut ihan täysin. Tuntuu niin vähäpätöiseltä moni asia. Ennen tuli naristua pienistä asioista.

Jouluperinteet uusiksi

Asenne on muuttunut myös tulevaa joulua koskien. Jouluihmiseksi tunnustautuvan Minnan perheen jouluperinteisiin on kuulunut juhlan viettäminen Minnan kotona. Sitä varten koti on siivottu lattiasta kattoon ja jouluruoat valmistettu omin käsin.

Tänä vuonna hössötys saa Minnan mielestä jäädä taka-alalle, vaikka idean toteuttaminen saattaa osoittautua vaikeaksi. Leikkauksen jälkeen siivouksesta tarkka Minna tarttui heti imuriin ja alkoi purkamaan ahdistustaan siivoamiseen. Sitten kipu iski kovaa. Minna tajusi, ettei imurin heiluttelussa ollut mitään järkeä. Ei hän kyennyt siivoamaan.

– Ei se tule luonnostaan, ainakaan mitä lähemmäs joulua tulee. Onneksi tykkään kynttilöistä, niin pistetään valot pois ja ollaan kynttilänvalossa, niin ei näy koiran karvat ja kaikki, Minna sanoo.

Joulupöydän kattauksen Minna on ajatellut tänä vuonna ostaa valmiina – tai sitten joku muu saa laatikot tehdä. Jouluruokia Minna toivoo pystyvänsä syömään edes vähän. Syöpä on muuttanut Minnan asennetta ruokaan, esimerkiksi punainen liha ja viljat ovat jääneet lautaselta. Lisäksi leikkaus on muuttanut suolen toimintaa siten, että vessan on pakko olla koko ajan lähettyvillä.

Sairaus vie myös paljon rahaa. Minna on jo kertonut läheisilleen, että tänä vuonna ei suurempia lahjoja tule.

Roosa nauha -keräyksen 10 euron kuukausilahjoitus on meidän joululahja kaikille ja kaikkien puolesta. En jaksa ajatella, että lähtisin kauppoihin ravaamaan.

Joulun viettäminen sujuu tänä vuonna siis varsin erilaisissa tunnelmissa kuin aiemmin. Minnalla on rakasta juhlaa koskien ainoastaan yksi pyyntö.

– Ainut toive on, että saan olla kotona.

Apua monesta suunnasta

Apua raskaaseen sairastamiseen ovat tuoneet kaksi rakasta koiraa, joiden kanssa Minna voi tehdä pitkiä kävelyitä luonnossa. Metsässä mieli lepää, vaikka diagnoosin saatuaan Minna kertoo liikkumisensa olleen hieman liian rankkaa ja armotonta. Kenties hän yritti purkaa liikunnan avulla ahdistustaan.

Raskaat jumpat korvannut jooga on auttanut ajatusten kasaamisessa ja rauhoittumisessa. Aiemmin Minnan kärsivällisyys ei ole riittänyt joogaamiseen.

– Aika lungisti osaan nyt ottaa. Ennen en ole oikein osannut kuunnella omaa kehoa.

Myös läheiset ovat ottaneet osaa sairastumiseen. Sairaanhoitajaystävät ovat käyneet Minnan luona pistämässä tähän lääkkeitä. Ammatillista apua Minnan on lisäksi saanut psykoterapeutilta.

Sairauslomalla oleva Minna toivoo, että pääsisi pian takaisin töihin – vaikka osasairauspäivärahalla.

– Työyhteisössä on aikuista seuraa, muuten olen aika paljon yksinäni koirien kanssa, kun avopuoliso on muualla töissä ja poika urheilee ja pelaa jalkapalloa.

Sairastuminen opetti elämään hetkessä

Aiemmin asioita vuosia eteenpäin asioita suunnitellut Minna on nyt oppinut elämään hetkessä. Varsin nuorena paksusuolensyöpään sairastuminen pelottaa.

– En tiedä, mikä se kohtalo on, uusiutuuko syöpä.

Minna uskoo sairauden jättävän loppuelämäksi pelon. Jos kipu yllättää, ensimmäinen reaktio on kysymys, onkohan kehossa taas jotain. Syöpäkasvain?

Chronin tauti on ainakin tullut jäädäkseen, ja sen asian kanssa on pakko oppia elämään.

– Kun saisi vain olla terve mahdollisimman pitkään ja pystyisi jollain tavalla olemaan työelämässä mukana.

”Toivon, että kaikki osaisi ottaa lungimmin”

Minna perheineen etenee joulua kohden epävarmoissa tunnelmissa, mutta ilman turhaa jouluhössötystä ruoista, siivouksesta ja lahjoista.

– Toivon, että kaikki ottaisi lungimmin. Kyllä se joulu tulee sieltä.

Niin tulee Minnankin kotiin, joskin erilaisena kuin ennen.

Lisää aiheesta
    Mainos
    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja