Kun Elli Knuutila oli 35-vuotias, lääkäri onnitteli häntä parantuneesta keuhkosyövästä. Vain vuotta myöhemmin Elli sai tietää olevansa kuolemansairas.
Paljon onnea vaan, paljon onnea vaan, onnittelulaulu raikaa vaaleanpunaisin ja vaaleanvihrein sävyin sisustetussa kaksiossa. Pieni pyöreä pöytä notkuu herkuista ja kynttilän liekki tuo lämpöä lokakuiseen sunnuntaihin.
On Elli Knuutilan 42-vuotissyntymäpäivä. Hän juhlistaa sitä brunssilla kotonaan ystäviensä ja kumppaninsa kanssa.
– Olen sairastanut keuhkosyöpää nyt 13 vuotta. Pitäisi varmaan olla kiitollinen, kun on elänyt näin pitkään, mutta pientä ikäkriisiä on, Elli naurahtaa.
Elli on juhlistanut syntymäpäiväänsä jo edellisenä iltana cocktaileilla. Sunnuntaibrunssilta hän siirtyy vielä kolmansiin juhliin isosiskonsa luo.
– Olen aina tykännyt juhlia synttäreitä ja juhlistaa arjessa pieniä asioita.
Asian ytimessä.doc: Kuoleman rajoilla
Elli Knuutila oli vain 28-vuotias, kun hän sairastui keuhkosyöpään. Marika Kojon syöpä löytyi sattumalta auto-onnettomuuden seurauksena.
Täsmälääke on hävittänyt syövän keuhkoista lähes olemattomiin, mutta lääkkeellä on aikaraja. Kun se ei enää tehoa, syöpä tulee takaisin.
Miten elämä muuttuu, kun kuolemasta tulee uusi kumppani?
23:45
Dokumentin voi katsoa maksuttomilla MTV Katsomo tunnuksilla.
Parhaat vuodet alkoivat syöpädiagnoosista
Ellin keuhkosyöpä löytyi sattumalta juuri, kun hän oli täyttänyt 29 vuotta.
Hän eli huoletonta nuoren aikuisen elämää Australiassa, mutta päätti käydä tutkimuksissa pitkittyneen flunssan vuoksi vielä ennen kuin muuttaisi uuteen kotiinsa Uuteen-Seelantiin.
– Olin yskinyt viisi viikkoa niin kovasti, että epäilin kylkiluideni murtuneen.
Lääkäri laittoi Ellin kuitenkin varmuuden vuoksi keuhkojen röntgenkuvaukseen.
Kuvissa näkyi pieni kasvain, mutta Elli ei ollut huolissaan.
– Googlettelun tuloksena olin satavarma, ettei se ainakaan ole syöpää. Se on niin harvinaista nuorilla.
Lisätutkimusten jälkeen, vastoin kaikkia todennäköisyyksiä, kasvain osoittautui kuitenkin syöväksi.
– Muistan, että lääkärini oli hyvin innoissaan diagnoosista, koska se oli harvinainen ja hänelle ammatillisesti hyvä asia.
Todennäköisesti syöpää ei olisi löytynyt ilman pitkittynyttä flunssaa. Keuhkosyöpä ei aiheuta oireita, koska keuhkot eivät ole tunteva elin.
Tyypillisesti keuhkosyöpä löytyy vasta, kun se on levinnyt muihin elimiin.
Elli Knuutilan työpisteeltä Uudessa-Seelannissa näkyi sateenkaaria lähes päivittäin. Hän kuvailee näintä vuosia elämänsä parhaiksi.Elli Knuutilan kotialbumi
Elli ei kuitenkaan osannut pelätä kuolemaa. Syöpä ei ollut levinnyt ja se pystyttiin leikkaamaan.
– Elin elämäni parhaat vuodet diagnoosin jälkeen. Asuin Uudessa-Seelannissa, jossa elämäntyyli oli ihana.
– Työpisteeni oli 20.kerroksessa. Näimme ystäväni kanssa niin paljon sateenkaaria, että ehdimme jo kyllästyä niihin, Elli naurahtaa.
Syöpä oli poissa, sitten se olikin parantumaton
Työn, ystävien ja liikkumisen värittämän arjen keskellä Elli ei koskaan kokenut olevansa syöpäpotilas, vaikka kävi säännöllisesti syöpäkontrolleissa.
Viisi vuotta diagnoosista lääkäri kätteli Elliä ja onnitteli sanoen, että syöpä parantunut.
– En pystynyt iloitsemaan siitä. Olen aina miettinyt, oliko minulla alitajuinen aavistus, ettei tämä ollut vielä tässä.
Vuotta myöhemmin Elli oli juuri valmistelemassa muuttoa Uudesta-Seelannista Suomeen, kun hänen keuhkoistaan löytyi nestettä.
Nesteestä löytyi syöpäsoluja.
– Tiesin aina, että jos syöpä tulee takaisin, ei siitä voi parantua.
Elli kertoo syövän palaamisen olleen pahempi shokki kuin alkuperäisen syöpädiagnoosin. Hän mietti, miksi ei voinut olla yksi heistä, jotka parantuvat.
– Siihen asti oli jotenkin kuvitellut olevansa ikuisesti elävä. Se ajatus romuttui.
– Onneksi olin elänyt kuusi vuotta aika huoletonta elämää. En ollut osannut olla yhtään huolissani.
Elli muistaa, kuinka istui lääkärin edessä ja mietti, mitä seuraavaksi.
– Olin 35-vuotias ja juuri aloittamassa yliopisto-opintoja. Kysyin lääkäriltäni, mitä nyt teen. Hän ehdotti, että palaisin johonkin aiempaan työhöni.
– Minulla on keuhkosyöpä, mutta keuhkoissa ei tavallaan ole mitään. Lääkitys, jota syön, estää syöpäsoluja muodostumasta.
Jo 13 vuotta sitten, kun Ellin sairaus ensimmäisen kerran löytyi, selvisi, että kyseessä on ALK-positiivinen keuhkosyöpä, johon on olemassa tehokas täsmälääke.
Ellin mukaan hänellä on ollut tuuria syöpämatkallaan.
– Kun syöpä palasi, olin jo palaamassa Suomeen, jossa täsmälääkitys oli tullut Kela-korvattavaksi vain kuukautta aiemmin. Jos olisin palannut edes kuukautta aiemmin, olisin saanut huonommin toimivan lääkityksen.
Ilman Kela-korvausta Ellilä ei olisi varaa lääkkeeseen, jonka kuukausiannos maksaa noin 5 000 euroa.
Lääke on pitänyt hänet käytännössä syövättömänä jo seitsemän vuoden ajan.
– Välillä mietin, miten pitkään lääke toimii. On hullu ajatus, että voisin syödä lääkkeitä niin kauan, että eläisin vanhukseksi.
– Monelle keuhkosyöpä on kuolemantuomio, minulle se on krooninen tauti.
Kukaan ei tiedä, kuinka kauan lääkitys antaa Ellille lisää vuosia.
Vain se tiedetään, että jossain kohtaa lääke lakkaa toimimasta ja syöpäsolut pääsevät taas kasvamaan.
"Olen tosi onnekas, etten ollut Suomessa"
Elli uskoo olevansa edelleen elossa keuhkosyövästä huolimatta osittain siksi, että sattui asumaan Australiassa, kun syöpä ensimmäisen kerran kasvoi keuhkoissa.
– Olen tosi onnekas, etten ollut Suomessa. Minun ei tarvinnut odottaa kuukausi tolkulla, että pääsen leikkaukseen, koska silloin syöpä olisi jo voinut levitä.
Elli tietää vertaistensa kokemuksista, että Suomessa keuhkosyövän hoito laahaa muita Pohjoismaita ja useita Euroopan maita perässä.
Tilastot ovat karut, sillä viisi vuotta keuhkosyöpädiagnoosista muissa Pohjoismaissa on 90 prosenttia enemmän diagnoosin saaneista hengissä kuin Suomessa.
– Minä pääsin Australiassa röntgenkuviin, vaikka olin tupakoimaton ja hyväkuntoinen nuori nainen.
Seuraavaksi Ellin suunnitelmissa on valmistua valtiotieteiden maisteriksi.
Gradun on määrä valmistua vielä kuluvan vuoden aikana.
Niin ei olisi ehkä koskaan tapahtunut, jos hän olisi kuunnellut lääkäriään seitsemän vuotta sitten ja palannut "johonkin aiempaan työhönsä".
Valmistumisen jälkeen Elli haaveilee matkustamisesta. Mieluiten hän asuisi ulkomailla, mutta hänet hengissä pitävää lääkettä saa vain kuukauden annoksen kerrallaan apteekista.
Elli ei osaa kuvitella elävänsä esimerkiksi eläkeikään asti, siksi hän pyrkii toteuttamaan unelmansa nopeasti.MTV
Liioin Elli ei elämäänsä suunnittele eteenpäin. Syöpä on opettanut hänet elämään hetkessä.
– En suunnittelee elämääni viiden vuoden päähän. Elän puolen vuoden sykleissä.
– Ei ole joskus tai sitten eläkkeellä. Jos haluaa tehdä jotain, on suunnitelmat tärkeä toteuttaa nopealla aikataululla.
