Aseman Lapset ry:n rikos- ja konfliktityön asiantuntija ajattelee, että Suomen pitäisi keksiä parempia tapoja tukea perheitä ja sitä kautta nuoria.
Pitkän kokemuksen lasten ja vanhempien kanssa työskentelystä omaava Heikki Turkka kertoo Asian ytimessä -ohjelmassa, että Suomessa on vanhentuneita käytäntöjä, mitä tulee lastensuojelulakiin ja nuorten kuntouttamiseen.
– Meillä on vanhakantanen kulttuuri siinä, että lähetetään lapsi pois ja parannetaan jossain lapsi terveeksi. Sitten me palautettais se lapsi mukamas terveenä takaisin yhteiskuntaan? Tämä ei toimi, kun puhutaan esimerkiksi päihteitä käyttävistä alaikäisistä, Turkka ajattelee.
Turkan mukaan esimeriksi Suomessa lastensuojelulaki ei vastaa millään tavalla päihteitä käyttävien nuorten kuntoutuksen tarpeeseen.
– Mutta siitä huolimatta sitä käytetään siihen. Meillä on ilmiöitä, jotka ovat muuttuneet nopeasti yhteiskunnassa. Ja meidän pitäisi olla nyt rohkeita tietyissä lakimuutoksissa, Turkka ajattelee.
Turkka: Muutos ei vaadi rahaa tai resursseja
Mistä meidän pitäisi Suomessa sitten ottaa mallia?
Turkan mukaan malli voisi löytyä esimerkiksi etelänaapurista Virosta, jossa rötösten tielle päätynyt nuori saadaan nopeasti kuntoutuksen tielle.
Turkka on ollut neljä vuotta kouluttamassa lapsiystävälliseen rikosprosessiin tiimejä.
– Siellä ei ole tällä hetkellä vankilassa yhtään nuorta, joka ei ole tehnyt henkirikosta. Siellä tulee kuntoutus välittömästi rikoksen jälkeen.
– Mitä meillä (Suomessa) tapahtuu rikoksen jälkeen? Odotetaan vuosi, että tulee käräjäoikeus, lastensuojelu saattaa tehdä jotain, Rikosseuraamuslaitos saattaa tehdä jotain. Se ei ole suunnitelmallista kuntouttamista! Heikki Turkka kertoo.
Turkan mukaan tässä ei ole kyse rahasta tai resursseista.