Tero Pitkämäki ja Tero Järvenpää eivät löytäneet kentältä tuttuja työvälineitä Pekingin olympiakarsinnassa.
Kaksikon normaalisti käyttämien hiilikuitukeihäiden puuttuessa kumpikin heitti jatkoon teräskeihäällä. Pitkämäen pisin heitto kantoi 82,61 ja Järvenpään 82,34. Lauantain finaaliin heitti myös Teemu Wirkkala.
- Hiilikuitukeihäät olivat listoilla, niitä vaan ei ollut kentällä, Pitkämäki ihmetteli karsinnan jälkeen.
Kun heittäjät palasivat karsinnasta, Pekingissä yleisurheilujoukkueesta vastaava Jarmo Mäkelä meni kilpailun järjestäjien luo selvittämää, miksi kilpailun ns. välinelistalla olleita keihäitä ei ollut karsinnassa.
- Ne varmaan saadaan sinne loppukilpailuun. Nyt kentällä oli jostain syystä useita japanilaisen valmistajan keihäitä, joita ei käytetty. Tiedä sitten, haluttiinko heittäjät saada käyttämään niitä ja niille siten mainosta, Mäkelä totesi.
Useimmat huippuheittäjät käyttävät nykyisin teräskeihäitä jäykempiä hiilikuitukeihäitä.
- Käsittämätöntä, ettei hiilikuituja ollut siellä. Arvokisoissa ja Kultaisessa liigassa on lähes pelkästään hiilikuitukeihäitä, Järvenpää totesi.
"Pitkämäelle tärsky jalkaan"
Pitkämäki on heittänyt ennätyksensä 91,53 teräskeihäällä ja Järvenpääkin on kiskaissut teräsvälinettä yli 84 metriä, joten suomalaismenestys finaalissa ei jäisi välineestä kiinni, vaikka kisa heitettäisiin teräskeihäillä.
- Mieluimmin sitä kuitenkin heittää sellaisella välineellä, jolla on tottunut heittämään, Järvenpää totesi.
Olympiakarsinnan ensimmäinen ryhmä kilpaili sateen lammikoille kastelemalla radalla. Teemu Wirkkala selvitti ryhmästä itsensä finaaliin karsintakilpailun 10. sijalla tuloksella 79,79. Pitkämäki ja Järvenpää olivat toisessa ryhmässä, jonka kisan aikana sade hellitti, mutta rata pysyi märkänä.
Pitkämäen radan liukkaus yllätti ja hän kaatui ensimmäisen heittonsa.
- Meinasi käydä keskisalot ja kävikin, reisi meni vähän jäykäksi, eli sain pienen "puujalan", Pitkämäki totesi oikeaan etureiteen tulleesta kovasta iskusta, jonka jälkiä hän hoivasi jääpussilla.