Pitäisikö hallituksen päättää jo pian leikkauksista tai veronkiristyksistä? MTV Uutiset kysyi 20 ekonomistilta

2:20
Näin ekonomistien mielipiteet vaihtelivat leikkausten ja veronkiristysten suhteen

MTV Uutiset kysyi eturivin ekonomisteilta, kannattaisiko hallituksen päättää kehysriihessä veronkiristyksistä tai leikkauksista. Lisäksi ekonomistit luettelivat heidän mielestään tärkeimpiä työllisyystoimia.

Hallituksen kaksipäiväinen kehys- ja puoliväliriihi alkaa 21. huhtikuuta. Talouspolitiikan isoista linjoista tehdään siis päätöksiä jo varsin pian.

Onko nyt kipeiden sopeuttamispäätösten aika? Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) on sanonut, että vuosi 2022 on aikaisin ajankohta kiristystoimille, ja että sopeuttamisesta on keskusteltava tämän kevään aikana.

MTV Uutiset kysyi suomalaisilta ekonomisteilta, olisiko jo kehysriihessä heidän mielestään järkevää tehdä päätöksiä leikkauksista tai veronkiristyksistä.

Vastaajat ovat yliopistoista, tutkimuslaitoksista, etujärjestöistä sekä pankki- ja eläkeyhtiöistä, ja heidän nimensä on lueteltu jutun loppuun.

Mitä ekonomistit ajattelevat?

Hallitus ei saa isoon kysymykseen vastatessaan eri organisaatioiden ekonomisteilta yksimielistä tukea: kahdeksan ekonomistia kannattaa kiristys- tai leikkauspäätöksiä kehysriihessä, kahdeksan vastustaa.

0804-kehysriihi-20-ekonomia-stilli

– Ehdottomasti. Pitää olla suunnitelma ja päätöksiä. Ne voivat toki tulla voimaan myöhemmin, mutta päättää pitää, Akavan Pasi Sorjonen toteaa.

– Kyllä, mutta sillä tavalla ehdollisena, että ne tehdään, jos talouskasvu tai työllisyys ei lähden paranemaan, Etlan Aki Kangasharju sanoo.

– Ei. Suhdannetilanne on edelleen hauras, eikä tässä kohtaa ole tarkoituksenmukaista synkentää talousnäkymiä esittämällä menoleikkauksia tai veronkorotuksia, SAK:n Ilkka Kaukoranta vastaa.

– Ei. Nyt on keskityttävä talouden elpymisen tukemiseen, OP Ryhmän Reijo Heiskanen linjaa.

Ansiosidonnaista ei porrasteta Pekosen johdolla

MTV Uutiset pyysi ekonomisteja nimeämään myös 1–3 tärkeintä konkreettista toimea työttömyyden supistamiseksi.

Tarjonta on kirjavaa.

Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen nousee tärkeimpien keinojen joukkoon yhteensä kuudella ekonomistilla, minkä lisäksi muutamat puhuvat epätarkemmin työttömyysturvan uudistamisesta.

– Työn tarjontaa voidaan lisätä esimerkiksi porrastamalla ansiosidonnainen turva työssäolohistorian mukaan nykyistä jyrkemmin ja ottamalla käyttöön eroraha, jolla korvataan osin ansiosidonnainen päiväraha, Pellervon taloustutkimuksen Markus Lahtinen ehdottaa.

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) on sanonut, ettei ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastamista edistetä hänen johdollaan. Keskustan riveissä porrastamiseen on ollut valmiutta.

Muutama ekonomisti mainitsee kyselyssä myös laajemman sosiaaliturvauudistuksen, jolla vähennettäisiin etenkin matalapalkka-alojen kannustinloukkuja.

Asuntopolitiikkaa ja kotihoidon tukea

Koronakriisi on aiheuttanut monelle suomalaiselle talousvaikeuksia, ja ekonomistit tarjoavat työllisyyden parantamiseen myös toimia, joilla karille ajautuneita pyrittäisiin ylipäätään auttamaan.

– Nyt olisi oikea aika päättää ulosoton suojaosan korottamisesta, sekä mahdollisesti lyhentää ulosottoaikoja ja harkita jopa henkilökohtaisen konkurssin mahdollistamista. Nämä toimet helpottaisivat monien työllistymistä, STTK:n Patrizio Lainà sanoo.

Kotihoidon tukea uudistamalla voitaisiin pyrkiä kannustamaan äitejä töihin, ja asuntopolitiikalla voitaisiin lisätä rakentamista niihin kasvukeskuksiin, joihin työpaikkoja odotetaan ilmestyvän.

Laajassa mittakaavassa työllisyystoimina nähdään myös panostukset osaamisen ja innovaatioiden eteen.

MTV Uutisten kyselyyn pyydettiin näkemyksiä yhteensä 32:lta keskeisten yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden ja yritysten ekonomistilta, osin aiemmin toteutettujen ekonomistikyselyjen pohjalta.

Vastaajia oli yhteensä 20: Aki Kangasharju (Etla), Elina Pylkkänen (Palkansaajien tutkimuslaitos), Heidi Schauman (Swedbank), Ilkka Kaukoranta (SAK), Juho Keskinen (Suomen Hypoteekkiyhdistys), Juho Kostiainen (Nordea), Kari Heimonen (Jyväskylän yliopisto), Markus Lahtinen (PTT), Mika Kortelainen (Turun yliopisto), Mika Kuismanen (Suomen Yrittäjät), Niku Määttänen (Helsingin yliopisto), Pasi Kuoppamäki (Danske Bank), Pasi Sorjonen (Akava), Patrizio Lainà (STTK), Penna Urrila (EK), Reijo Heiskanen (OP Ryhmä), Roope Uusitalo (Helsingin yliopisto ja VATT), Tiina Helenius (Elo), Topi Miettinen (Svenska Handelshögskolan) ja Vesa Vihriälä (Helsingin yliopisto).

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja