Korkea verenpaine eli hypertensio on yleinen vaiva, joka altistaa useille vakaville sairauksille. Verenpainetaudin hoito on teoriassa yleensä helppoa, mutta silti suomalaisten verenpaine on huonossa hoitotasapainossa.
Suomalaisista aikuisista peräti kahdella miljoonalla on kohonnut verenpaine. Lääkärin vastaanotolla tehdyissä kertamittauksissa lähes joka toisella 30 vuotta täyttäneellä verenpaineen havaitaan kohonneen, THL:n asiantuntijalääkäri ja Turun yliopiston sisätautiopin professori Teemu Niiranen kertoo.
Verenpaineella tarkoitetaan valtimoissa vallitsevaa painetta, joka syntyy sydämen pumpatessa verta ympäri elimistöä.
Verenpaine ilmoitetaan kahdella luvulla. Suurempi "yläpaine" eli systolinen paine kuvaa korkeinta painetta sydämen supistuessa. Pienempi "alapaine" eli diastolinen paine on matalin paine sydämen lepovaiheen aikana.
Yläpaine jatkaa yleensä nousuaan läpi elämän. Alapaine sen sijaan kääntyy laskuun keski-iässä.
Lukema on helppo sivuuttaa, sillä korkea verenpaine eli hypertensio aiheuttaa harvoin mitään oireita. Pitkään jatkuessaan paine kuitenkin vaurioittaa ja kovettaa valtimoita, joita on ympäri kehoa. Lisäksi verta pumppaava sydänlihas kasvaa joutuessaan työskentelemään enemmän.
Lopputulemana ihminen saattaa sairastua esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöön, sydäninfarktiin, sydämen ja munuaisten vajaatoimintaan tai dementiaan. Kohonnut verenpaine on maailmanlaajuisesti eniten terveiden elinvuosien menetyksiä aiheuttava riskitekijä.
Mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään, sitä useammalla verenpaine on korkealla. Tämä johtuu ensisijaisesti ikääntymiseen liittyvästä valtimoiden jäykistymisestä. Jäykissä verisuonissa paine nousee herkemmin kuin kimmoisissa. Valtimoiden jäykistymisen taustalla puolestaan vaikuttavat perimä ja se, miten elämänsä on elänyt.
Länsimaiset elintavat, kuten epäterveellinen ruokavalio ja erityisesti suolan liiallinen käyttö, ylipaino ja liikkumattomuus hilaavat verenpainetta vähitellen ylöspäin. Myös lakritsi- ja salmiakkituotteet, tulehduskipulääkkeet, e-pillerit, hormonikorvaushoidot, alkoholi, tupakointi ja stressi nostavat verenpainetta.
Vain muutamalla prosentilla sairastuneista kohonneen verenpaineen taustalla vaikuttaa jokin harvinaisempi sairaus.
Tässä vaiheessa tarvitaan lääkehoitoa
Suomessa kansalaisten verenpainetta ryhdytään mittaamaan jo neuvolassa. Aikuisena vastuu siirtyy kouluterveydenhuollolta enemmän ihmiselle itselleen. Työterveystarkastusten lisäksi paineitaan voi tutkailla itse, ja monesta kodista löytyykin verenpainemittari.
Huomenta Suomi nähdään MTV3-kanavalla joka arkiaamu kello 6.25-9.30 välisenä aikana.
Viikonloppuisin Huomenta Suomi nähdään kello 9-12.
Ohjelma on katsottavissa myös MTV Katsomossa ja MTV Uutiset Livessä.
Niiranen suosittelee kaikille verenpaineen mittausta 1–5 vuoden välein, vaikka verenpaine olisi normaali. Viiden vuoden mittausväli tulee kyseeseen ihannetilanteessa, jossa yläpaine on alle 120 mmHg (elohopeamillimetriä) ja alapaine alle 80 mmHg.
– Mitä matalampi, sen parempi, jos ei huimaa, Niiranen toteaa.
Kohonneesta verenpaineesta puhutaan, kun lukemat ovat yli 140/90 mmHg. Tällöin asiaan on syytä puuttua elintapoja muuttamalla sekä lääkehoidolla.
Lue myös: 5 salakavalaa syytä, jotka saavat verenpaineesi nousemaan
Elintavat ja lääkkeet laskevat verenpainetta tehokkaasti
Elintapojen muuttaminen on tehokas tapa laskea verenpainetta, mutta usein haastavaa toteuttaa.
Esimerkiksi suolaa, jota suomalaiset saavat suosituksiin nähden aivan liikaa, on paljon lähes kaikessa valmiissa ostetussa ruoassa. Ruokaa myös syödään paljon, mikä näkyy väestön painokehityksessä. Sen sijaan verenpaineelle suotuisia kasvikunnan tuotteita ja kuituja saadaan liian vähän. Harva suomalainen myöskään liikkuu riittävästi.
Elintapamuutosten ohella lääkkeet ovat niin ikään tehokkaita estämään korkeasta verenpaineesta johtuvia vakavia sairastumisia. Lääkkeet ovat halpoja ja hyvin siedettyjä, vakavia haittoja tulee vain harvalle.
– Jokainen verenpaineen hoitokuukausi pidentää elämää yhden päivän, Niiranen kertoo.
Hänen mukaansa uusille, verisuonia pehmentäville lääkkeille olisi kysyntää, mutta sellaisten kehittäminen on vaikeaa.
Katso videolta, miten aivoverenkiertohäiriöt oireilevat. Juttu jatkuu videon alla.
1:36
Lue myös: Mihin aikaan otat verenpainelääkkeesi? Tutkimus liputtaa tämän vuorokaudenajan puolesta – puolittaa sydänperäisen kuoleman riskin
Suomalaisten verenpaine huonossa hoitotasapainossa
Teoreettisesti verenpainetaudin hoito on yleensä helppoa, mutta käytännön toteutus tökkii.
Noin miljoona suomalaista käyttää verenpainelääkkeitä, mutta heistä vain noin 40 prosentilla verenpaine on hoitotavoitteessa. Huonon hoitotasapainon on osittain ajateltu liittyvän verenpainelääkkeiden käytön liian myöhäiseen aloitukseen ja liian pieniin lääkeannoksiin.
Niiranen näkee ongelman juurisyiden juontuvan sekä potilaisiin että lääkäreihin. Kohonneeseen verenpaineeseen ei suhtauduta riittävän vakavasti, sillä kun oireita ei ole, on vaiva helppo sivuuttaa.
Päätöstä lääkityksen aloittamisesta saatetaan lykätä seuraavaan vuoteen eikä potilaalle aina kerrota riittävän selkeästi hoitotavoitteista ja niiden saavuttamiseen vaadittavista elinvoista. Potilaat eivät taasen välttämättä ole motivoituneita hakeutumaan hoitoon ja syömään lääkkeitä, koska olo ei tunnu sairaalta.
– Korkea verenpaine on vaiva, josta hoitava lääkäri ei välttämättä saa kiitosta. Hoito on onnistunut, jos ikinä ei tapahdu mitään, Niiranen kuvailee.
Verenpainetautia potevan ihmisen vointia tulisi seurata säännöllisesti, pelkkä reseptien uusiminen ei riitä. Potilaita on kuitenkin niin paljon, että seurannan toteuttaminen vaatii taktikointia ja panostuksia sekä julkiselta että yksityiseltä terveydenhuollolta.
Elintapojen muuttaminen, lääkityksen käyttö, säännölliset kotimittaukset ja puhelinvastaanotot ovat keinoja, joiden avulla monen suomalaisen ennenaikainen kuolema voitaisiin välttää.
Lue myös: Korvaako hyvä kolesteroli pahaa? Professori lyö faktat tiskiin salakavalasta terveysriskistä: "Ensimmäinen oire voi olla infarkti 30-vuotiaana"
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Alla olevalla videolla kerrotaan, mitkä tekijät vaikuttavat useiden eri pitkäaikaissairauksien taustalla.
2:10
Osittaislähteet: Terveyskirjasto, THL, Lääkärilehti