Korvaako hyvä kolesteroli pahaa? Professori lyö faktat tiskiin salakavalasta terveysriskistä: "Ensimmäinen oire voi olla infarkti 30-vuotiaana"

2:10
Katso video: Samat tekijät altistavat lukuisille eri sairauksille. Moniko osuu omalle kohdallesi?

Kolesterolia sanotaan olevan sekä "hyvää" että "pahaa". Hyödyllinen HDL-kolesteroli ei kuitenkaan poista haitallisen LDL-kolesterolin aiheuttamia terveysriskejä. Tärkeintä onkin pitää kokonaiskolesteroli kurissa.

Kolesteroli on rasvan kaltainen aine, jota liikkuu elimistössä useassa muodossa. Suurin osa on LDL-pakkauksia, jotka kuljettavat kolesterolia verestä kudoksiin. Vähäisemmässä määrin verestä löytyvät HDL-pakkaukset puolestaan kuljettavat kolesterolia pois kudoksista.

Kolesteroli on soluille välttämätön aine, mutta sitä ei tarvita paljoa. Jos LDL-kolesterolia on veressä paljon, rasvaa kertyy valtimoiden sisään, mikä altistaa sydän- ja verisuonisairauksille. HDL-kolesteroli puhdistaa verisuonia, mutta sen varaan ei sydänterveyttään kannata missään nimessä laskea.

Pääosin LDL- ja HDL-kolesterolista koostuva kokonaiskolesteroli on suomalaisilla keskimäärin hieman koholla eli 5,3 millimoolia litrassa, kertoo Terveyskirjasto. Tästä noin 70 prosenttia on pahaa ja 20–25 prosenttia hyvää kolesterolia ja loput kulkevat veressä muussa muodossa.

– LDL on hoidon kohde eikä HDL, sanoo sisätautien erikoislääkäri ja geriatrian professori Timo Strandberg.

Mysteerinen HDL

Strandbergin mukaan ajatus HDL:n verisuonia puhdistavasta vaikutuksesta on lähtöisin 1970-luvulta, mutta tähän päivään mennessä on selvinnyt, ettei asia ole niin yksinkertainen. Hän luonnehtii HDL-kolesterolin aineenvaihduntaa monimutkaiseksi ikiliikkujaksi, jonka liikkeitä on vaikea tulkita.

Korkea HDL-kolesterolin pitoisuus on kuitenkin yleensä merkki pienemmästä valtimosairauksien riskistä, kun taas matala arvo on riskitekijä. HDL-arvoa nostavat naishormoni estrogeeni ja liikunta. Vyötärölihavuus ja tupakointi sen sijaan laskevat HDL-kolesterolin määrää veressä.

Tiedetään, että luonnostaan korkea HDL-arvo on yhteydessä pitkäikäisyyteen. Yleensä näiden henkilöiden LDL-arvotkin ovat matalalla. Yksistään korkea HDL-kolesteroli ei riitäkään huuhtomaan valtimoista korkean LDL-kolesterolin sinne ajamaa rasvaa. Tutkimuksissa HDL:n määrää nostamalla ei olla päästy tavoiteltuihin hyötyihin.

Toisinaan korkea HDL-arvo kertoo aivan muusta kuin sydämelle hyväksi olevista elintavoista. Esimerkiksi alkoholi lisää HDL:ää, mutta samalla juopottelu nostaa verenpainetta sekä kasvattaa riskiä muun muassa aivoverenkiertohäiriöihin, rytmihäiriöihin sekä sydämen vajaatoimintaan.

1:36
Videolla kerrotaan, miten aivoinfarkti oireilee.

Mitä matalampi kolesteroli, sen parempi

Terveyden kannalta olisi tavoiteltavaa pyrkiä siihen, että kokonaiskolesteroliarvo olisi alle viiden. Mitä suurempi osa tästä on hyvää HDL-kolesterolia, sen parempi. Esimerkiksi ruokavaliomuutoksilla ja lääkkeillä on kuitenkin suurempi vaikutus nimenomaan haitalliseen LDL-kolesteroliin.

Liian matalalle kokonaiskolesteroli ei voi käytännössä pudota, ellei sitten ihmisellä ole esimerkiksi vaikeaa suolistosairautta.

– Oikeastaan voisi sanoa, että mitä matalampi, sen parempi, Strandberg toteaa.

Hän kertoo, että luonnonvaraisissa oloissa elävillä, yksinkertaista ja terveellistä ruokaa syövillä ihmisillä kokonaiskolesteroli on kolmen kieppeillä ja siitä yksi kolmasosa on LDL-kolesterolia. Epäterveellistä ruokaa tuputtavan sivistyksen piiriin joutuessaan LDL-arvot nousevat nopeasti.

Korkean kolesterolin hoito

Elintapojen vaikutusta kolesteroliin ei voi kiistää. Ravinnosta saatu tyydyttynyt eli kova rasva vaikuttaa yleensä kolesteroliarvoa lisäävästi ja pehmeä eli tyydyttymätön rasva suotuisasti. Kovia rasvoja on etenkin eläinperäisissä ruoissa, kun taas pehmeitä rasvoja saa kasviöljyistä, pähkinöistä ja siemenistä.

Myös kuitujen lisääminen ruokavalioon on kolesteroliarvojen kannalta hyödyllistä. Hyviä kuitujen lähteitä ovat esimerkiksi täysjyväviljatuotteet ja palkokasvit.

Osansa on kuitenkin myös perimällä. Jos kohonnut kolesteroli on sukurasite, on sitä haastava hoitaa pelkillä elintavoilla.

Tällöin yleensä tarvitaan lisäksi lääkehoitoa eli statiineita, jotka ovat vuosikymmenien käytön aikana osoittautuneet tehokkaaksi tavaksi alentaa LDL-kolesterolia ja samalla hieman ostaa HDL:ää. Myös uudempia tehokkaita mutta kalliimpia lääkkeitä saatetaan tarvita. Jos valtimotauti on jo ilmaantunut, lääkitys on yleensä aina tarpeen, Strandberg sanoo.

Kolesterolin haitallisuuteen vaikuttavat myös muut verisuonitautien riskitekijät, kuten tupakointi, verenpaine, diabetes ja vähäinen liikunta. Jos muita riskitekijöitä ei ole, ihminen voi hyvin ja elää terveellisesti, on kolesterolilla vähemmän merkitystä – etenkin HDL-arvon ollessa korkea.

Ensimmäinen oire voi olla infarkti

Korkea kolesteroli ei oikeastaan tunnu missään. Jos arvot ovat todella paljon koholla voi akillesjänne paksuuntua tai iholle ilmestyä rasvapatteja, Strandberg kertoo.

Jokaisen olisikin hyvä käydä mittauttamassa kolesteroliarvonsa ainakin kerran elämässään, mieluusti nuorena aikuisena. Lisäksi voi kysyä vanhemmiltaan ja sisaruksiltaan, millaiset heidän kolesteroliarvonsa ovat.

– Ensimmäinen oire [korkeasta kolesterolista] voi olla infarkti 30-vuotiaana, Strandberg varoittaa.

Osittaislähteet: Terveyskirjasto 1&2

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja