Pikkulasten vanhempien painajaismaiset ruuhkavuodet ovat pötypuhetta – uuden tutkimuksen mukaan moni kokee elämänlaatunsa hyväksi: "Tulos on varsin iloinen"

Puhe painajaismaisista ruuhkavuosista on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen perusteella liioiteltua. FinTerveys 2017 -väestötutkimuksesta selviää, että lähes 90 prosenttia pikkulasten vanhemmista kokee elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi.

– Tulos on varsin iloinen, sillä usein mediassa välittyy hyvin raskas kuva pikkulapsiajasta, sanoo STT:lle THL:n erikoistutkija Annamari Lundqvist.

Syntyvyys on laskenut Suomessa huomattavasti, ja viime vuonna se laski historiallisen alhaiselle tasolle. Syntyvyyden laskusta sekä sen syistä ja vaikutuksista on puhuttu jo pitkään, myös poliittisella tasolla. Esimerkiksi vuoden 2017 Perhebarometrin mukaan lapsettomilla nuorilla oli hyvin vähän myönteisiä mielikuvia pienten lasten vanhemmuudesta.

FinTerveys-tutkimuksen mukaan vanhemmat ovat kuitenkin muita samanikäisiä tyytyväisempiä perhe-elämäänsä ja saavutuksiinsa elämässä. Noin yhdeksän kymmenestä on tyytyväisiä perhe-elämäänsä ja noin kahdeksan kymmenestä saavutuksiinsa. Muiden samanikäisten vastaavat osuudet ovat pienempiä.

Vähemmän alkoholia ja ruutuaikaa

Pikkulasten vanhemmat myös elävät muita aikuisia terveellisemmin, juovat harvemmin yli kuusi alkoholiannosta kerralla ja viettävät vähemmän aikaa ruudun ääressä vapaa-ajallaan. Myöskään taloushuolia pikkulasten vanhemmilla ei ole muita enemmän.

– Taloudelliseen tilanteeseensa tyytyväisiä on alle puolet lapsiperheiden vanhemmista, mutta tyytyväisten tai tyytymättömien osuus on itse asiassa ihan yhtä suuri kuin muilla samanikäisillä aikuisilla.

FinTerveys 2017 -väestötutkimuksessa pikkulasten vanhemmiksi luokiteltiin 18–50-vuotiaat, joiden perheessä on ainakin yksi alle 7-vuotias lapsi. Nyt julkaistussa tutkimusosuudessa verrattiin heidän hyvinvointiaan ja elintapojaan muiden samanikäisten tilanteeseen.

Univaje vaivaa monia

Unessa mitattuna pikkulasten vanhemmat kuitenkin jäävät kakkoseksi muille ikätovereilleen.

– Tässä pikkulasten vanhemmilla menee selvästi huonommin kuin muilla. Joka kolmas kokee, ettei saa riittävästi unta, kun muista aikuisista niin kokee joka neljäs, Lundqvist kertoo.

Myös kasvisten, hedelmien ja marjojen syöminen on selvästi suosituksia vähäisempää. Lundqvist huomauttaa kuitenkin, että sama ongelma on liki kaikilla suomalaisilla, ei vain pikkulasten vanhemmilla.

– Kasvisten suositus on aika kova. Pitäisi syödä puoli kiloa päivässä, eli aika monta annosta. Tässä suhteessa koko kansalla on aika paljon petrattavaa.

Psyykkinen kuormittuneisuus ja masennusoireet olivat yhtä yleisiä pikkulasten vanhemmilla kuin muilla samanikäisillä.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja