Piitu-hevonen löydettiin suo-ojaan vajonneena, eivätkä voimat enää riittäneet – omistaja haluaa kääntää suuren surun hyviksi teoiksi

Piitu-hevonen löydettiin suo-ojaan vajonneena, eivätkä voimat enää riittäneet – omistaja haluaa kääntää suuren surun hyviksi teoiksi 0:43
Katso videolta koskettavat hetket, kun Piitu-hevonen löydettiin suo-ojasta.

Ähtäriläisellä eläintilalla koettiin viime viikolla suuri suru, kun Piitu-hevonen löydettiin suo-ojaan juuttuneena, eikä mitään ollut enää tehtävissä. Piitun tarinasta kuitenkin seurasi lopulta jotain hyvääkin.

Viime viikon tiistai-iltana ähtäriläinen Sonja Vainola huomasi lämminveristen tammakaverusten Piitun ja Saaran puuttuvan aitauksestaan tilan pihalla. Vainolaa asia ihmetytti, sillä Piitun tatapoihin ei kuulunut karkailu kotitietä kauemmas.

– Ne olivat menneet sähköaidasta läpi. Kyllä siellä on hätä ollut, Vainola toteaa.

– Ajattelin kuitenkin, että kyllä Piitu tuo sitten sen Saarankin kotiin. En ole koskaan nähnyt sellaista suhdetta hevosilla.

Öisten etsintöjen ja huonosti nukutun yönälkeen Vainola kuitenkin huomasi, ettei tammoja vieläkään näy pihassa. Huoli alkoi olla kova.

Hän kävi läpi lähialueet, mutta löysi vain yhdet hevosen jäljet kotitieltä.

Kuulin Facebookista, että vain parin kilometrin päässä on nähty karhuja.

– Voi olla, että ne olivat pelästyneet karhua ja lähteneet eri suuntiin. Saara löytyi sinä aamuna noin viiden kilometrin päästä.

”Piitu varmaan toivoi, että lähdetään kotiin”

Puoli kylää tuli Vainolan avuksi etsimään Piitua, mutta myöhemmin ilmeni, että etsinnät aloitettiin valitettavasti väärästä suunnasta.

Lopulta suoalueen läheiseltä pellolta löytyivät jäljet ja etsinnät saatiin kohdistettua. Kun etsijäkoira Bertta tuli mukaan etsintöihin torstaina, Piitu löytyi noin tunnissa.

– Piitu heti hörisi ja oli näennäisesti reipas. Toivoi varmaan, että nyt kun akka löysi, niin lähdetään kotiin.

Tilanne oli kuitenkin huono.

Piitu oli vajonnut suo-ojaan, joka oli syvempi kuin aluksi ymmärrettiin. Vainola luuli, että Piitu makasi ojan pohjassa, mutta todellisuudessa 175 senttimetriä säkäkorkeudeltaan oleva tamma oli vajonnut sinne mahaansa myöten.

– Kun menin auttamaan Piitua, tipuin sinne ojaan itsekin napaan asti, enkä tuntenut pohjaa.

Voimat loppuivat

Kaivinkoneella hevosta ei olisi saanut suoraan ylös, koska sen jalka olisi todennäköisesti katkennut. Sitä käännettiin ja nostettiin liinoilla ja vinssillä, mutta tuloksetta. Lopulta kaivinkone oli kuitenkin tulossa apuun, mutta Piitun voimat loppuivat ennen sitä. 

Piitu oli ollut suossa arviolta jo 40 tuntia.

Hevoselle oli jo todennäköisemmin alkanut kehittyä suolisto- ja vatsavaivoja, ja sillä oli haavaumia.

Piitun voimat olivat jo täysin loppu. Vainola ja eläinlääkäri tekivät yhdessä päätöksen, että Piitu oli nyt aika päästää lepoon.

Piitu tuli Vainolalle alun perin heikossa kunnossa

Piitu tuli Vainolalle 2,5 vuotta sitten. Se oli saapuessaan pelokas ja fyysisesti huonokuntoinen. 

– Meni 8 kuukautta, ennen kuin se luotti niin paljon, että sille sai riimun päälle ilman 20 minuutin suostuttelua, Vainola kertoo.

Piitu oli kenties haastavin kuntoutuja, jonka Vainola on kohdannut. Se kuitenkin kuntoutui hellällä huolenpidolla. Siksi onnettomuus oli niin kova pala Vainolalle.

Vainola aikoo kuitenkin tuoda lisää hyvää maailmaan Piitun muiston kunniaksi. Hän aikoo perustaa eläinten hoivakodin, jossa hän aikoo ottaa muita kovia kokeneita hevosia.   

Eläinten kuntoutusta lempein keinoin

Yhdistys ei muuta päivittäistä elämää dramaattisesti, sillä Vainolalla on jo ollut nelisen vuotta pientila Ähtärissä.

Kaikki siellä asuvat hevoset, naudat, lampaat ja muut eläimet ovat päätyvät Vainolalle, koska niiden aikaisempi omistaja ei ole pystynyt huolehtimaan niistä tai myymään niitä eteenpäin.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Vainola uskoo pehmeisiin koulutustapoihin ja eläinten tarpeiden kuuntelemiseen.

– Hevonenkin on lähtökohtaisesti hyötyeläin, joten ihminen ei ehkä aina osaa olla läsnä ja kysyä, mitä sille kuuluu.

Yhdistys auttaa myös tilan taloudessa, sillä aiemmin Vainola on maksanut kaiken omasta pussistaan. Se ei aina ole helppoa yksinhuoltajalle.

Yhdistyksen myötä hän voi järjestää varainhankintaa tilalle esimerkiksi luentojen, kurssien ja lahjoitusten avulla.

Yhdistyksen nimeä ei ole vielä päätetty, mutta jotenkin se tulee liittymään vahvasti Piituun.

– Nyt Piitun kuoleman myötä ymmärsimme, miten tärkeää on laittaa vihdoin se yhdistys pystyyn.

Katso ylhäällä olevalta videolta hetket, kun Piitu löydettiin etsintöjen jälkeen.

Lue myös:

    Uusimmat