Piikki Putinin lihassa – näistä tapahtumista kuollut oppositiojohtaja Navalnyi muistetaan

Navalnyi on kuollut 1:56
Katso video: Näistä tapahtumista kuollut oppositiojohtaja Navalnyi muistetaan

Aleksei Navalnyista tuli 2010-luvun aikana Venäjän merkittävin oppositiojohtaja ja uhka presidentti Vladimir Putin hallinnossa.

Venäläiset uutistoimistot kertovat oppositiopoliitikko Navalnyin kuolleen vankeudessa 47-vuotiaana. 

Navalnyi suoritti 19 vuoden tuomiota vankileirillä Siperiassa. Tuomiota pidetään selvän poliittisena.

Navalnyi syntyi 4. kesäkuuta 1976 Butyinissa neuvostoupseerin ja taloustieteilijän perheeseen. 

Hän varttui eri varuskuntakaupungeissa, mutta vietti kesiään isänsä vanhempien luona Ukrainassa lähellä Tshernobyliä.

Ukrainan-kesät loppuivat huhtikuussa 1986 ydinvoimalaonnettomuuteen, jonka seurauksen isovanhemmat evakuoitiin alueelta – mutta vasta sen jälkeen, kun Neuvostoliiton johto oli yrittänyt peitellä tapahtunutta.

Navalnyi valmistui oikeustieteellisestä Moskovassa vuonna 1998 ja hankki myöhemmin vielä tutkinnon taloustieteestä.

Aleksei Navalnyi pyrki politiikkaan jo 2000-luvun alussa, mutta laajasti tunnettu hänestä tuli vasta kymmenisen vuotta myöhemmin.

Opiskeluaikanaan Navalnyi liittyi liberaaliin Jabloko-puolueeseen, mutta hänet erotettiin siitä vuonna 2007. Puolueen mukaan syynä oli Navalnyin kansallismielinen toiminta. 

Navalnyi itse kertoi joutuneensa riitoihin puolueen johtajan Grigori Javlinskin kanssa.

Piikki Putinin lihassa

Duuman vaaleja seuranneissa mielenosoituksissa Navalnyi toimi yhtenä johtohahmoista. Siitä lähtien juristitaustainen aktivisti liittyi tavalla tai toisella lähes kaikkiin merkittäviin protesteihin Venäjällä. 

Tutuiksi tulivat pidätysselli, hyökkäykset ja kilometrien päähän poliittisilta haiskahtavat syytteet.

2010-luvun kuluessa Navalnyista tuli Venäjän merkittävin oppositiovaikuttaja – piikki presidentti Vladimir Putinin lihassa.

Hän vaati maahan demokratiaa, organisoi opposition äänestämään valtapuoluetta vastaan ja paljasti hallinnon korruptiota.

Taisteli korruptiota vastaan

Navalnyi aloitti korruption vastustamiseen keskittyneen aktivisminsa vuonna 2008. 

Hän hankki itselleen pieniä määriä julkisesti noteerattavia valtio-omisteisten yhtiöiden osakkeita. Niiden avulla hän pääsi yhtiökokouksiin arvostelemaan yhtiöiden johtoa puutteista muun muassa kirjapidossa.

Navalnyi alkoi pitää kokemuksistaan blogia, josta tuli erittäin suosittu. Tämä pakotti Venäjän johdonkin myöntämään, että väärinkäytöksiä oli tapahtunut. 

Myöhemmin Navalnyi paljasti epäselvyyksiä myös julkisissa hankinnoissa ja lanseerasi Vladimir Putinin Yhtenäisestä Venäjästä kuuluisan luonnehdinnan "roistojen ja varkaiden puolue".

Vuonna 2011 Navalnyi sai ensimmäisen lyhyen vankeustuomionsa osallistumisesta luvattomaan mielenosoitukseen, jolla protestoitiin saman vuoden parlamenttivaaleissa esiintynyttä laajaa vaalivilppiä. 

Navalnyi oli kehottanut ihmisiä äänestämään mitä tahansa muuta puoluetta kuin Yhtenäistä Venäjää, joka laajasta vilpistä huolimatta onnistui saamaan vain alle puolet äänistä.

Vuonna 2018 Navalnyita estettiin nousemasta presidentti Putinin haastajaksi presidentinvaaleissa. 

Putin puolestaan pyrki vähättelemään vastustajaansa kieltäytymällä johdonmukaisesta lausumasta Navalnyin nimeä. Kysymyksiin Navalnyista presidentti muun muassa vastasi viittaamalla "mainitsemaanne henkilöön".

Myrkytettiin hermomyrkyllä 

Elokuussa 2020 Navalnyi oli palaamassa kampanjamatkalta Moskovaan, kun hän alkoi voida pahoin lentokoneessa.

Hätälaskun jälkeen tajuton Navalnyi vietiin sairaalaan. 

Presidentti Sauli Niinistökin osallistui diplomaattisiin yrityksiin, joiden avulla hänet saatiin siirtää berliiniläiseen huippusairaalaan.

Tutkimuksissa selvisi, että Navalnyi myrkytettiin Novitchok-hermomyrkyllä. Todisteet viittasivat turvallisuuspalvelu FSB:hen, joka tuskin toimi ilman Putinin siunausta.

Saksassa toipunut Navalny halusi palata Venäjälle, vaikka tiesi saavansa tuomion, jota Euroopan ihmisoikeustuomioistuin kutsui mielivaltaiseksi ja perusteettomaksi.

Navalnyi passitettiin heti vankilaan. Virallisesti syyksi kerrottiin se, ettei koomassa ollut Navalnyi ilmoittautunut ehdonalaisvalvojalleen Moskovassa.

– Aleksei halusi palata, koska hän on venäläinen poliitikko. Hän ei ole koskaan kuvitellut asuvansa ulkomailla, koska hänen ihmisensä ovat Venäjällä. Hän myös tiesi, että hän ei ole tehnyt mitään väärää. Hän ei ollut syytettynä mistään rikoksista. Hänen oli täysin laillista palata kotiin, Navalnyin lehdistöedustaja Kira Jarmysh perusteli pomonsa päätöstä syksyllä 2022 STT:n haastattelussa.

Loppuelämänsä Navalnyi vietti eristettynä mielipidevankina Venäjän kolkoimmissa rangaistuslaitoksissa. 

Vankilan muurien ulkopuolella Putin nitisti viimeisiä kansalaisyhteiskunnan rippeitä ja Navalnyin organisaatiot julistettiin äärijärjestöiksi.

Kiistelty hahmo

Navalnyin vankeusolot tiukentuivat vähitellen, ja hän joutui muun muassa eristysselliin. Hänen terveytensä heikkeni vankeudessa. 

Navalnyi oli ajoittain myös syömälakossa. Loppuvuodesta Navalnyi siirrettiin uudelle vankileirille Siperiaan napapiirin pohjoispuolelle.

Navalnyin tiedottajan mukaan Venäjän tavoitteena oli tietoisesti tuhota Navalnyin terveys.

– Uskon, että päätös sijoittaa hänet eristysselliin oli Putinin suora päätös. Hän haluaa tällä tuhota Navalnyin terveyden, Jarmysh sanoi syksyllä 2022.

EU:n parlamentti myönsi Navalnyille mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon vuonna 2021. Navalnyin kohtalosta tehty elokuva voitti viime vuonna sekä Oscarin että Bafta-palkinnon vuoden parhaana dokumenttielokuvana.

Venäjän hallinnon vastustaminen omasta kohtalosta välittämättä teki Navalnyista kiistatta sankarin, mutta hän ei ollut ristiriidaton hahmo. 

Navalnyissa oli myös kansallismielinen puolensa, eikä hän esimerkiksi heti tuominnut Venäjää sen anastettua Krimin Ukrainalta 2014.

Navalnyi ei ole halunnut perua aiempia nationalistisina tai muukalaisvihamielisinä pidettyjä lausuntojaan. Hän perusteli kantaansa sillä, että halusi saada liberaalien lisäksi myös kansallismieliset piirit tuekseen.

Kremlin jatkuva mustamaalaus teki kriittisen suhtautumisen Navalnyiin kuitenkin vaikeaksi.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International perui helmikuussa 2021 Navalnyilta "mielipidevangin" asema tämän vihapuheeksi luokiteltavien aiempien lausuntojen takia.

Amnesty kuitenkin perui päätöksensä vain muutamaa kuukautta myöhemmin, koska Venäjä oli ryhtynyt käyttämään sitä hyödyksi omassa propagandassaan.

Lue myös:

    Uusimmat