Unelma luovutetun Karjalan saamisesta takaisin Suomelle elää tietyissä piireissä, vaikka Venäjä käy edelleen aggressiivista hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Neuvostoliitolle 1940-luvun sodissa menetetty Karjala elää monen suomalaisen mielessä edelleen. Viipurin läänin alueelta evakuoitiin ja asutettiin muualle Suomeen jatkosodan jälkeen 430 000 läänin suomalaista. Yksi karjalaisten evakkojen asuttamista kaupungeista Suomessa oli Lahti.
Suomalaisten koteja jäi itärajan taakse ja vanhoja asumuksia käytiin muistelemassa siihen saakka, kunnes korona-aika ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoivat. Suomalaiset myös tekivät pitkään avustustyötä Karjalan tasavaltaan muun muassa vaateavun, kielikurssien, vesihuoltohankkeiden ja kirkkojen kunnostamisen muodossa.
Esimerkiksi Karelia Klubi -etujärjestö tekee edelleen töitä luovutettujen alueiden palauttamiseksi.
– Toimimme palautuksen puolesta. Pidämme myös karjalaisesta kulttuurista huolta, koska nuorempi sukupolvi ei välttämättä tiedä, mistä on kysymys, Karelia Klubin puheenjohtaja Lasse Koskinen kertoo.
Koskisen mukaan Karelia Klubi on ennen kaikkea etujärjestö, joka pyrkii ensisijaisesti vaikuttamaan päättäjiin.
– Nykyisiä ja entisiä päättäjiä on valistettu tässä asiassa. Yksi heistä on presidentti Vladimir Putin itärajan takana, Koskinen kertoo.
Vielä muutama vuosi sitten Karjalan palautusta vaati useampikin järjestö. Myös Karjalan Liitto oli yksi näistä toimijoista. Enää muutamaan vuoteen asia ei ole kuulunut Karjalan Liiton tavoitteisiin.
– Me Karjalan Liitossa keskitymme siihen, että saamme pidettyä karjalaisen kulttuurin Suomen puolella elävänä ja että saamme siirrettyä sen seuraaville sukupolville, sanoo liittovaltuuston puheenjohtaja Saara Pöyri.
Miljardilaskelma valmiina
Noin 1,5 miljoonalla suomalaisella on tavalla tai toisella karjalainen tausta, kun neljäskin sukupolvi lasketaan mukaan. Näistä syistä Karelia Klubi ei ole antanut tuumaakaan periksi palautusvaatimuksistaan.
